<rss version="2.0"><channel><title>Työn ja talouden tutkimus LABORE - uusimmat tiedotteet</title><link>https://www.sttinfo.fi/rss/releases/latest?lang=fi&amp;publisherId=69818396</link><description>Uusimmat tiedotteet</description><item><title>Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72485021/suomella-on-edellytykset-hyotya-tekoalysta-osaamisen-yllapito-ja-tyomarkkinoiden-dynamiikka-ratkaisevat-kasvuvaikutukset-osa-i?lang=fi</link><description>Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72485021/dd6c5288-9555-4c02-ae30-f77e7782a4bb.jpg" type="image/jpeg" length="1888718"/><pubDate>Thu, 12 Nov 2026 04:30:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72485021/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72485088/alkuvuodesta-syntyneilla-naisilla-parempi-mielenterveys-aikuisuudessa-koulunaloitusian-vaikutukset-voivat-ulottua-vuosikymmenten-paahan?lang=fi</link><description>Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72485088/3ac53420-161e-4a98-8a31-708b773447d8.jpg" type="image/jpeg" length="7508746"/><pubDate>Wed, 11 Nov 2026 04:30:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72485088/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72470759/suomalaisia-koulutusmyytteja-kyse-ei-ole-kasvatustieteen-ja-taloustieteen-vastakkainasettelusta?lang=fi</link><description>Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72470759/7cc41d81-a8bf-4ba4-9f0c-31e2bdc12fb2.png" type="image/png" length="837255"/><pubDate>Tue, 03 Nov 2026 16:07:01 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72470759/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72450152/kehittavan-arvioinnin-hyodyista-tarvitaan-tutkimusta-vastaus-karville?lang=fi</link><description>Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72450152/cd4ebc0a-7e08-4aeb-9f35-82a55cc14937.png" type="image/png" length="1232973"/><pubDate>Wed, 28 Oct 2026 04:30:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72450152/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Suomalaisia koulutusmyyttejä: Onko kehittävästä arvioinnista mitään hyötyä?</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72439504/suomalaisia-koulutusmyytteja-onko-kehittavasta-arvioinnista-mitaan-hyotya?lang=fi</link><description>Kehittävä arviointi on suomalaisen koulutuksen arvioinnin keskeinen periaate. Mutta mistä tiedämme, parantaako se koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhusen Labore-blogien Suomalaisia koulutusmyyttejä -sarjan neljäs osa kysyy, miksi arviointiprosessien hyödyllisyyttä perustellaan osallistujien kokemuksilla ja mitä niiden todellisista vaikutuksista pitäisi selvittää.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72439504/29600d63-7d42-4c1d-9c55-bdd5b9959bc1.png" type="image/png" length="1228134"/><pubDate>Mon, 26 Oct 2026 04:30:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72439504/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Esimerkkiperheet 2026–2028: Työssäkäyvien ja työttömien ostovoima eriytyy</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72426799/esimerkkiperheet-2026-2028-tyossakayvien-ja-tyottomien-ostovoima-eriytyy?lang=fi</link><description>Laboren syksyn 2026 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden tulojen, verojen ja veronluonteisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Palkankorotukset ja vuoden 2027 veronkevennykset vahvistavat työssäkäyvien ostovoimaa, mutta työttömillä se heikkenee jokaisena ennustevuonna. Työttömien esimerkkihenkilöiden tulot jäävät suuntaa antavassa vertailussa kohtuullisen minimin alapuolelle.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72426799/2f16f9fc-1b72-4850-ab5c-1add7df87009.jpg" type="image/jpeg" length="1207039"/><pubDate>Wed, 21 Oct 2026 21:01:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72426799/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72398382/mika-maliranta-selvittamaan-tekoalyn-vaikutuksia-tyoelamaan-ja-tyomarkkinoihin?lang=fi</link><description>Laboren johtaja Mika Maliranta on nimetty selvityshenkilöksi arvioimaan tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Työministeri Matias Marttinen on nimennyt selvityshenkilöiksi lisäksi Maija Hovilan ja Teemu Roosin. Selvityksen tavoitteena on esittää johtopäätökset ja toimenpidesuositukset siitä, miten Suomi voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja tukea ihmisiä ja työpaikkoja muutokseen sopeutumisessa.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72398382/41d89193-80a1-4dbb-90e8-00ce3d6ef55a.jpg" type="image/jpeg" length="1945719"/><pubDate>Tue, 20 Oct 2026 09:48:42 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72398382/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Granulariteetti ja talous</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72424466/granulariteetti-ja-talous?lang=fi</link><description>Yhden suuryrityksen menestys tai vastoinkäyminen voi heilauttaa koko kansantaloutta. Tätä ilmiötä kutsutaan granulariteetiksi, ja Suomessa sen merkitys tunnetaan hyvin. Mitä yrityksiin keskittyvä taloudellinen painoarvo tarkoittaa suhdannevaihteluille ja millaista harkintaa se edellyttää talouspolitiikalta, kysyy Paolo Fornaro Labore-blogissaan.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72424466/f7ef3d58-3963-4736-a09c-c1e75fe87279.png" type="image/png" length="1413205"/><pubDate>Tue, 20 Oct 2026 03:30:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72424466/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Suomalaisia koulutusmyyttejä: Voiko opettajiin luottaa?</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72413434/suomalaisia-koulutusmyytteja-voiko-opettajiin-luottaa?lang=fi</link><description>Peruskoulun päättöarvosanat vaikuttavat nuorten jatko-opintomahdollisuuksiin, mutta samasta osaamisesta voi saada eri kouluissa eri arvosanan. Suomessa ratkaisua haetaan arviointikriteerien tarkentamisesta, muissa Pohjoismaissa myös ulkoisista kokeista. Mitä tutkimus kertoo keinoista turvata arvioinnin yhdenvertaisuus?</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72413434/f96fc14d-679b-4288-90ba-d313bbdc5d77.png" type="image/png" length="1853643"/><pubDate>Thu, 15 Oct 2026 04:00:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72413434/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Palkkaero ei kavennu yksin työpaikoilla – ratkaisut löytyvät työurien rakenteista ja hoivavastuun jaosta</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72386688/palkkaero-ei-kavennu-yksin-tyopaikoilla-ratkaisut-loytyvat-tyourien-rakenteista-ja-hoivavastuun-jaosta?lang=fi</link><description>Suomessa sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen edellyttää nykyistä vaikuttavampia ja paremmin kohdennettuja toimia. Tuoreen policy briefin mukaan samapalkkaisuustyössä on siirryttävä laajoista toimenpidelistoista tutkimusnäyttöön perustuviin, arvioitaviin toimiin, jotka puuttuvat työurien rakenteisiin, ammattien segregaatioon ja hoivavastuun jakautumiseen.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72386688/1e72d365-574e-4ab8-b3ac-4b3ab6ee137c.jpg" type="image/jpeg" length="7340896"/><pubDate>Wed, 14 Oct 2026 03:30:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72386688/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Talous &amp; Yhteiskunta 3/2026 | Sukupolvet</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72390065/talous-and-yhteiskunta-32026-or-sukupolvet?lang=fi</link><description>Yhteiskunta voi näyttää eri sukupolville hyvin erilaiselta. Millaista eri aikoina on ollut esimerkiksi astua työelämään taantumassa?</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72390065/80627872-de85-434f-9a96-5099da20acc5.jpg" type="image/jpeg" length="1464745"/><pubDate>Fri, 09 Oct 2026 04:00:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72390065/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Luova tuho on kannatellut Suomen kilpailukykyä – tutkijan mukaan neuvotteluosapuolten yhteinen tilannekuva kasvattaisi jaettavaa kakkua</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72395574/luova-tuho-on-kannatellut-suomen-kilpailukykya-tutkijan-mukaan-neuvotteluosapuolten-yhteinen-tilannekuva-kasvattaisi-jaettavaa-kakkua?lang=fi</link><description>Laboren tutkijoiden Paolo Fornaron ja Mika Malirannan tutkimus osoittaa, että yritys- ja työpaikkarakenteiden uudistuminen eli luova tuho on vahvistanut Suomen yrityssektorin kustannuskilpailukykyä keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 1995–2024. Vaikutus on voimistunut finanssikriisin jälkeen: vuoden 2008 jälkeen yrityssektorin työn tuottavuuden kasvu – kustannuskilpailukyvyn keskeinen tukijalka – on ollut kokonaan luovan tuhon varassa. Tärkein mekanismi on työvoiman siirtyminen heikon tuottavuuden ja kannattavuuden yrityksistä korkean tuottavuuden yrityksiin. Rinnakkaisartikkelissaan Maliranta katsoo, että palkkamaltti korjaa vaurioita, mutta kestävä kilpailukyky rakentuu tuottavuudesta ja toimivista työmarkkinainstituutioista, ja ehdottaa neuvotteluosapuolten tietokuilun kaventamista Ruotsin mallin mukaan.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72395574/2ae73fa9-407a-4ae5-82e1-7821b9e42e5a.jpg" type="image/jpeg" length="1551376"/><pubDate>Thu, 08 Oct 2026 03:30:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72395574/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Hallituksen käyttämä ennuste viittaa EU:n menorajojen ylitykseen jo ensi vuonna</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72391039/hallituksen-kayttama-ennuste-viittaa-eun-menorajojen-ylitykseen-jo-ensi-vuonna?lang=fi</link><description>Hallituksen talousarvioesitykseen sisältyvän valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi ylittää sille EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Labore toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa myös, että yhteisöveron alennuksen epäsuorista vaikutuksista on jo melko laaja tutkimuskirjallisuus, eikä sen mukaan alennus maksa itseään edes pitkällä tähtäimellä valtiolle takaisin.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72391039/2d8500b8-73c2-4be9-a79d-723c3ce3c194.png" type="image/png" length="1881128"/><pubDate>Wed, 07 Oct 2026 04:35:01 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72391039/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Suomalaisia koulutusmyyttejä: Perusopetuksen ongelmat ratkeavat lisärahalla?</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72372268/suomalaisia-koulutusmyytteja-perusopetuksen-ongelmat-ratkeavat-lisarahalla?lang=fi</link><description>Heikkenevät oppimistulokset, OECD-maiden suurimmat erot oppilasryhmien välillä ja muut koulumaailman ongelmat ovat herättäneet huolta suomalaisen peruskoulun tilasta. Lääkkeeksi tarjotaan usein lisäresursseja: pienempiä ryhmäkokoja, lisää opettajia ja avustajia sekä kohdennettua lisärahoitusta.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72372268/c947ae40-2cae-434c-82fb-98943260af8b.jpg" type="image/jpeg" length="177717"/><pubDate>Thu, 01 Oct 2026 03:00:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72372268/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Alustatyötä tekevät eivät ole yhtenäinen ryhmä</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72369482/alustatyota-tekevat-eivat-ole-yhtenainen-ryhma?lang=fi</link><description>Alustatyö on Suomessa monimuotoinen ilmiö, jossa tekijäprofiilit, taloudellinen asema ja työmarkkinapolut vaihtelevat merkittävästi. Tutkimus osoittaa, että alustatyötä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista – eikä alustatyötä tekevistä voida puhua yhtenäisenä ryhmänä.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72369482/7ffa346b-ea1e-4805-9d1e-83c6f38272d8.jpg" type="image/jpeg" length="864117"/><pubDate>Wed, 30 Sep 2026 03:00:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72369482/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Ostovoiman kasvu ei ulotu pienituloisimpiin – alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee vuonna 2026</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72349246/ostovoiman-kasvu-ei-ulotu-pienituloisimpiin-alimman-tulokymmenyksen-ostovoima-heikkenee-vuonna-2026?lang=fi</link><description>Kotitalouksien ostovoiman ennakoitu elpyminen jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti. Laboren uuden analyysin mukaan vuonna 2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 3,5 prosenttia, kun ylimmän kasvaa 10,8 prosenttia. Vuosina 2023–2026 ryhmien välinen kehitysero on yli 16 prosenttiyksikköä.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72349246/f40cad4c-4707-44f1-8b35-9cd6dda0f0ab.jpg" type="image/jpeg" length="1724274"/><pubDate>Mon, 28 Sep 2026 03:00:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72349246/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>KUTSU | Esimerkkiperheet -raportti julki torstaina 22.10.</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72349378/kutsu-or-esimerkkiperheet-raportti-julki-torstaina-2210?lang=fi</link><description>Ketkä hyötyvät ostovoiman kasvusta - jäävätkö työttömät, eläkeläispari ja yksinhuoltaja ilman? Kenelle jää työn verotuksen kevennyksestä eniten euroja käteen? Miten korkojen kehitys on muuttanut asuntovelallisten ostovoimaa verrattuna vuokralla asuviin perheisiin?</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72349378/0e533e32-a378-4e73-bfc7-13c1cece1ef5.jpg" type="image/jpeg" length="9615667"/><pubDate>Thu, 24 Sep 2026 11:33:50 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72349378/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Labore’s Economic Forecast 2026–2028: Growth gains promising momentum across the economy</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72354096/labores-economic-forecast-2026-2028-growth-gains-promising-momentum-across-the-economy?lang=fi</link><description>Labore has raised its forecast for Finland’s economic growth in 2026 to 1.7 per cent, up 0.8 percentage points from its spring forecast. Exports and investment are supporting growth, while private consumption is also recovering. Employment, however, is improving slowly. The economy is forecast to grow by 1.6 per cent in 2027 and 1.5 per cent in 2028.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72354096/92225898-3f82-40a6-846e-68d7685b7bd3.jpg" type="image/jpeg" length="546905"/><pubDate>Thu, 24 Sep 2026 07:24:15 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72354096/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72342205/yhteisoveron-alentaminen-veisi-valtiolta-841-miljoonaa-euroa-ja-kiihdyttaisi-julkisen-talouden-velkaantumista?lang=fi</link><description>Laboren johtaja Mika Maliranta ja tutkimusohjaaja Ilkka Kiema antoivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä, jossa yhteisöverokantaa alennettaisiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Malirannan ja Kieman mukaan Suomen yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyinen keskeisiin verrokkimaihin verrattuna ja pysyy myös sellaisena. Hallituksen esitys puolestaan kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa Suomi on jo mukana EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72342205/c05da779-6753-4850-b4cb-ff6c828ce0da.jpg" type="image/jpeg" length="1055423"/><pubDate>Mon, 21 Sep 2026 11:13:28 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72342205/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72334411/luulin-tietavani-mista-taloustieteen-kausaalipaattelyn-kasitteet-ovat-peraisin-olin-vaarassa?lang=fi</link><description>Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72334411/91f9b2b4-b3f2-43fa-a0a6-0142a94557fd.png" type="image/png" length="786002"/><pubDate>Fri, 18 Sep 2026 05:08:41 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72334411/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Laboren talousennuste 2026–2028: Kasvu vauhdittuu lupaavasti ja laajalti</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72326272/laboren-talousennuste-2026-2028-kasvu-vauhdittuu-lupaavasti-ja-laajalti?lang=fi</link><description>Tutkimuslaitos Labore nostaa Suomen vuoden 2026 talouskasvuennusteen 1,7 prosenttiin, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin kevään ennusteessa. Kasvua tukevat vienti ja investoinnit, ja myös yksityinen kulutus elpyy. Työllisyys kohenee kuitenkin hitaasti. Vuosina 2027 ja 2028 talouden ennustetaan kasvavan 1,6 ja 1,5 prosenttia.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72326272/da8564a2-a543-4fd5-81dd-1ddf59e71c36.jpg" type="image/jpeg" length="539385"/><pubDate>Wed, 16 Sep 2026 21:01:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72326272/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Ekonomisk prognos 2026–2028: Tillväxten tar lovande fart på bred front</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72326929/ekonomisk-prognos-2026-2028-tillvaxten-tar-lovande-fart-pa-bred-front?lang=fi</link><description>Forskningsinstitutet Labore höjer prognosen för Finlands ekonomiska tillväxt 2026 till 1,7 procent, vilket är 0,8 procentenheter mer än i vårens prognos. Exporten och investeringarna stöder tillväxten, och även den privata konsumtionen återhämtar sig. Sysselsättningen förbättras dock långsamt. År 2027 och 2028 väntas ekonomin växa med 1,6 respektive 1,5 procent.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72326929/9aed91d2-f5f1-481c-a226-d2c4ed06b16e.jpg" type="image/jpeg" length="551145"/><pubDate>Wed, 16 Sep 2026 21:01:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72326929/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Suomalaisia koulutusmyyttejä: Tasoryhmistä ei ole olemassa sitä tutkimusnäyttöä, johon keskustelussa vedotaan</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72315528/suomalaisia-koulutusmyytteja-tasoryhmista-ei-ole-olemassa-sita-tutkimusnayttoa-johon-keskustelussa-vedotaan?lang=fi</link><description>Tasoryhmien haitallisuudesta puhutaan suomalaisessa koulutuskeskustelussa usein tutkimuksella osoitettuna faktana, vaikka koulun sisäisestä tasoryhmittelystä ei ole näin yksiselitteistä näyttöä. Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen korostaa, että keskustelussa sekoittuvat usein varhainen eriyttäminen eri koulutuspoluille ja koulun sisäinen oppilaiden ryhmittely, vaikka niitä koskeva tutkimusnäyttö on olennaisesti erilaista.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72315528/dcd1b350-802b-4d1f-ada7-0ade0328cde6.png" type="image/png" length="1165817"/><pubDate>Mon, 14 Sep 2026 03:30:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72315528/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Yhteinen tietopoliittinen kannanotto: Suomen seuraava tuottavuusloikka tehdään tiedolla</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72313857/yhteinen-tietopoliittinen-kannanotto-suomen-seuraava-tuottavuusloikka-tehdaan-tiedolla?lang=fi</link><description>Suomi tarvitsee yhteisen suunnan tietopolitiikassa. Kansallisarkisto, Kuntaliitto, Eläketurvakeskus, ETLA, HYVIL, Kela, Labore, Luonnonvarakeskus Luke, Pellervon taloustutkimus, THL ja Tilastokeskus ovat laatineet yhteisen kannanoton, jossa esitetään linjauksia tiedon laajemman ja vastuullisemman hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa julkisen hallinnon tuottavuutta, parantaa palveluita ja hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72313857/98b5a309-ae34-4979-921b-360c591f6f69.jpg" type="image/jpeg" length="7158330"/><pubDate>Fri, 11 Sep 2026 06:20:07 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72313857/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item><item><title>Rampaa aasia ei kannata kepittää – Blairin hallituksen oppi, joka Suomessakin kannattaisi muistaa</title><link>https://www.sttinfo.fi/tiedote/72308139/rampaa-aasia-ei-kannata-kepittaa-blairin-hallituksen-oppi-joka-suomessakin-kannattaisi-muistaa?lang=fi</link><description>Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.</description><enclosure url="https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69818396/72308139/8c81d302-59f9-400f-944c-3ece6c3d7b73.png" type="image/png" length="933895"/><pubDate>Thu, 10 Sep 2026 03:30:00 GMT</pubDate><guid isPermaLink="false">https://www.sttinfo.fi/tiedote/72308139/?publisherId=69818396&amp;lang=fi</guid><regulatory>false</regulatory></item></channel></rss>