Veronmaksajien kuntaverovertailu: Keskituloisten puolisoiden verorasitus vaihtelee kunnittain tuhansia euroja
13.2.2025 01:00:00 EET | Veronmaksajain Keskusliitto | Tiedote
Maakuntakeskusten vertailussa keskituloiset puolisot maksavat vuonna 2025 eniten veroja Mikkelissä. Eroa on lähes 3 700 euroa keveimmin verottavaan Helsinkiin verrattuna. Helsingin lisäksi kevyesti verottavia maakuntakeskuksia ovat Turku ja Tampere. Kokkola ja Kouvola ovat puolestaan verottajina ankarimmat keskukset Mikkelin jälkeen.
Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot.
– Kasvukolmio erottuu muista. Pienempien maakuntakeskusten ero on Helsingin ohella myös Turkuun ja Tampereeseen monin paikoin toista tuhatta euroa, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen toteaa.
Muun muassa nämä tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2025 kuntave-rovertailusta.
Vuonna 2025 Manner-Suomen kirein verotus on Halsualla ja kevein Kauniaisissa, kun tarkastellaan keskituloisten palkansaajapuolisoiden maksamia tuloveroja. Halsualla he maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 31 300 euroa*. Ero Kauniaisiin on reilut 5 800 euroa.
Vuodelle 2025 tuloveroprosenttiaan nosti 68 kuntaa Suomessa, alentajia oli neljä. Maan korkein kunnallisveroprosentti on kuluvana vuonna Pomarkussa: 10,9 prosenttia. Kirkollisvero huomioiden puolisoiden verotus Pomarkussa on kuitenkin hieman kevyempää kuin Hal-sualla. Manner-Suomen keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,07 prosenttiyksikköä.
– Odotettiin, että kuntaveroprosentit olisivat nousseet vuodelle 2025 vielä enemmänkin, mutta vaalivuoden alla kiristykset jäivät odotuksia maltillisemmiksi, Kalluinen kertoo.
Kiristykset eivät rajoittuneet pieniin kuntiin: tuloveroprosentti nousi muun muassa Seinäjoella (+0,8 prosenttiyksikköä), Porissa (+0,3 prosenttiyksikköä) ja Kokkolassa (+0,3 prosenttiyksikköä). Myös Suomen kevein kuntaverottaja Kauniainen nosti prosenttiaan 4,7:ään (+0,3 prosenttiyksikköä). Keventäjiin lukeutui Kittilä (-0,3 prosenttiyksikköä ), jolle alkaa kertyä tuottoa uudesta kaivosverosta 2025 alkaen.
Kuntien verot 2025- selvitys esimerkkilaskelmineen, maakuntien verovertailut sekä lista lievimmin ja ankarimmin verottavista kunnista ovat luettavissa osoitteessa veronmaksajat.fi
* Luku sisältää kunnallis- ja kirkollisveron sekä valtion tuloveron, yleisradioveron ja palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut. Luku ei sisällä kiinteistöveroja (toisin kuin selvityksen maakuntakeskusvertailu).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne KalluinenekonomistiVeronmaksajat
Puh:0443210990janne.kalluinen@veronmaksajat.fiTietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 220 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajat VM:n verokartoituksesta: Sopeutukset menosäästöillä – kasvua verorakenteen uudistuksilla26.10.2026 14:02:32 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto pitää valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoitusta sekä verokartoitusta hyvinä lisinä julkisesta taloudesta käytävään keskusteluun. Velkaantumisen taittaminen edellyttää laajaa tietopohjaa ja pitkäjänteisiä päätöksiä. Veronmaksajat kuitenkin torjuu veronkiristykset sopeutuskeinona. Verojen korottamisen sijaan julkisia menoja on hillittävä ja verotoimet suunnattava talouskasvun edistämiseen verotuksen rakennetta muuttamalla. Tulevan hallituksen on sitouduttava julkisen hallinnon uudistamiseen, pitäviin menokehyksiin ja konkreettisiin menosäästöihin. – Erilaiset veronkiristykset tyypillisesti heikentävät kansantalouden kasvua. Hintojen noustessa ansiotuloverotuksen indeksitarkistusten tekemättä jättäminen ja eläkkeiden verotuksen korottaminen merkitsevät ostovoiman heikkenemistä. Tämä vaikuttaa talouteen kielteisesti kulutuksen ja säästämisen vähetessä, toimitusjohtaja Jussi Junni linjaa. Veronmaksajat pitää valtiovarainministeriön ehd
Veronmaksajat VM:n virkapuheenvuorosta: Velkajarrusta pidettävä kiinni – sopeutukset menosäästöillä7.10.2026 10:05:26 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto pitää valtiovarainministeriön virkapuheenvuoroa julkisen talouden vakauttamisesta perusteltuna. Velkaantumisen taittaminen edellyttää pitkäjänteisiä päätöksiä ja julkisen hallinnon uudistamista. Veronmaksajat kuitenkin torjuu veronkiristykset sopeutuskeinona. Niiden sijaan julkisia menoja on hillittävä ja mahdolliset verotoimet suunnattava talouskasvun edistämiseen. Tulevan hallituksen onkin sitouduttava velkajarruun, pitäviin menokehyksiin ja konkreettisiin menosäästöihin. – Julkisen talouden vakauttaminen ja kasvun vahvistaminen on saatava tukemaan toisiaan. Veronkiristyksillä vaarannettaisiin juuri niitä työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä, joiden varaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus rakentuu, toimitusjohtaja Jussi Junni huomauttaa. Veronmaksajat allekirjoittaa ministeriön näkemyksen siitä, että julkisen talouden hoitamista koskevasta parlamentaarisesta sopimuksesta on pidettävä kiinni. Velkajarruun sitoutuminen vahvistaa luottamusta Su
Veronmaksajat budjettiriihestä: Säästölinja jatkuu ensi vuonna, veroissa ei kiristämisen varaa1.9.2026 20:48:00 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa hallituksen budjettiesityksen menosäästöjä painottavaa sopeutuslinjaa. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta ensi vuonnakaan. - Suomessa julkiset menot ovat kaikista EU-maista suurimmat bruttokansantuotteeseen nähden. Se tarkoittaa, että julkisen talouden alijäämä tulee kattaa menosäästöillä ja että veronkiristyksiin ei ole varaa, Junni sanoo. Ensi vuoden budjettiesityksen verokokonaisuus edustaa Junnin mielestä vakaata, kevään kehysriihessä paalutettua linjaa. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropoliittinen poukkoilu olisi haitallista orastavan talouskasvun kannalta. Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin on tärkeä kasvutoimi, josta ei ole järkevää peruuttaa tulevallakaan vaalikaudella. Valtiontalouden haasteista huolimatta nimenomaan tuloveronkevennyksiä tulee Junnin mukaan jatkaa, jotta ihmisillä ja yri
Veronmaksajat budjettiehdotuksesta: Säästölinjaa on hyvä jatkaa - ilman veronkiristyksiä4.8.2026 17:47:29 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton uusi toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen sopeutustoimien kohdistumista menosäästöihin. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta. - Odotamme, että menosäästöihin keskittyvällä linjalla pysytään myös syksyn budjettiriihessä. Olennaista on, ettei Suomen huippukorkeaa verotusta kiristetä ensi vuonna, Junni sanoo. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verokokonaisuus oli Junnin mielestä yllätyksetön, koska hallitus on jo tehnyt toimikautensa suuret veroratkaisut. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropolitiikassa poukkoilun välttäminen on tärkeää, joten on hyvä, että yhteisöveron alentamisesta 18 prosenttiin pidetään kiinni. Tämä turvaa positiivisen talouskehityksen jatkumisen. Pienituloisilla palkansaajilla verotus kevenee ensi vuonna hieman, hyvätuloisilla verotus pysyy puolestaan ennallaan. Esimerkiks
Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2027-2031: Veromuutoksilla kasvua, menosäästöillä tasapainoa9.6.2026 09:02:02 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto on julkaissut linjauksensa vaalikaudelle 2027-2031. Linjausten mukaan Suomen julkinen talous on saatava kestävälle uralle menosäästöillä sekä talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavilla rakenneuudistuksilla – ei yleisillä veronkiristyksillä. Menojen taso on nyt liian korkea suhteessa kansantalouden kantokykyyn, joten säästäväisyyden on oltava selvästi ensisijainen keino tasapainon palauttamisessa. Verotuksen tulee olla vakaata, ennustettavaa ja kohtuullista. Talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen ovat olennaisia edellytyksiä myös Suomen julkisen talouden velkakestävyyden pitkäjänteiselle parantamiselle. Siksi tarvitaan kannustimia työntekoon ja yritteliäisyyteen. Kuluvalla vaalikaudella toteutuvat ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset ovat olleet askelia oikeaan suuntaan. Ne muodostavat tukevan pohjan myös seuraavan vaalikauden veropolitiikalle. Tärkeää on se, ettei työn tekemisen ja teettämisen verotusta ainakaan kiristetä. Tämä koskee myös y
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme