GRK on valittu mukaan tähän mennessä suurimpaan Rail Baltica -rataprojektiin Virossa

Rail Baltica on Baltian maiden yhteinen liikennehanke, jossa rakennetaan uusi eurooppalaisella 1 435 millimetrin raideleveydellä oleva ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolaan. Viroon rakennetaan yhteensä 213 kilometriä täysin uutta pääraidetta, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2030. 

Tarjouskilpailussa Viron pääraiteen suunnittelu ja rakentaminen jaettiin kahteen maantieteelliseen kokonaisuuteen. Tarjouskilpailun voittaja, eli GRK:n, NGE:n, TSO:n, Merkon ja Swecon muodostama allianssiryhmittymä sai toteutettavakseen näistä suuremman pohjoisen päärataosuuden Tallinnan Ülemisten ja Pärnun välillä. Rail Baltic Estonia OÜ ilmoitti päätöksestä 12.3.2025. Hankintapäätöksen valitusaika on kesken. 

Tallinnan Ülemisten ja Pärnun välistä päärataa koskevan projektin kokonaisarvo optioineen on 394–540 miljoonaa euroa. GRK toimii allianssissa rakentajana. GRK:n osuus rakennusprojektista on 40 prosenttia, joten sen arvo GRK:lle on noin 158–216 miljoonaa euroa. Lopullinen arvo riippuu kehitysvaiheen perusteella määritetyistä allianssin kustannuksista ja urakan täsmentyneestä laajuudesta. 

Rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2026 

Allianssihanke koostuu kahdesta vaiheesta, eli kehitys- ja toteutusvaiheesta. Alustavan hankeaikataulun mukaan kehitysvaihe kestää vuoteen 2026 saakka, ja toteutusvaihe puolestaan 2026–2030. Allianssiurakoille tyypilliseen tapaan kehitysvaiheen jälkeen toteutusvaiheesta tehdään erillinen päätös ja toteutusvaiheen sopimus. Rail Baltican päärata - projekti siirtyy GRK:n tilauskantaan vasta siinä vaiheessa, kun sopimus toteutusvaiheesta on allekirjoitettu. 

”Tämä on jälleen hieno osoitus siitä, miten GRK on menestynyt allianssihankkeisiin liittyvissä tarjouskilpailuissa, joissa hinnan lisäksi valintaan vaikuttaa laadulliset kriteerit, kuten suunnitelmat ja projektiosaaminen. Tämän lisäksi viime aikojemme onnistumisiin kuuluvat Turun raitiotie ja Vantaan ratikan itäosan allianssihankkeet. Nämä merkittävät projektit ovat vasta kehitysvaiheessa. Ne eivät siten näy vielä tilauskannassamme, joka oli vuoden 2024 lopussa 845,6 miljoonaa euroa”, GRK:n toimitusjohtaja Juha Toimela sanoo. 

GRK toteuttaa allianssikumppaniensa kanssa radan päällysrakennetta, eli tukikerrosta ja varsinaista raidetta. Projektiin kuuluu Tootsi-Pärnu välisellä osalla myös radan alusrakenne, jossa tehdään mm. meluesteitä, rautatiesiltoja, vihersiltoja, tunneleita ja radan läheisyyteen tehtävä kulku- ja kunnossapitoteitä. 

”Pääsemme rakentamaan Euroopan mittakaavassa historiallista projektia: täysin uutta päärataa, joka yhdistää Baltian Eurooppaan.  Meillä on Virossa meneillään lukuisia ratahankkeita, joiden ansiosta olemme onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoamme ja kannattavuuttamme vuonna 2024. Teemme parhaillaan useita Rail Balticaan liittyviä projekteja. Lisäksi sähköistämme Viron nykyisiä ratoja”, Viron maayhtiön GRK Eesti AS:n toimitusjohtaja Tiit Roben sanoo. 
 
“Nyt pääsemme yhdessä allianssikumppaneidemme kanssa aloittamaan kehitysvaiheen, jonka aikana tarkennemme yhdessä hankkeen sisällön ja riskit. Tässä vaiheessa hankkeelle tarkennetaan tavoitekustannus, johon osapuolet sitoutuvat. Toteutusvaiheessa kustannusrikit ja -mahdollisuudet jaetaan tilaajan ja palveluntuottajien kesken periaatteella ”kaikki voittavat tai kaikki häviävät” kuitenkin niin, että rakentajan maksimiriski on rajattu palkkion määrään”, Roben avaa allianssiurakan vaiheistusta. 

_{Lisätiedot Rail Balticasta:} 

_{Lähteenä käytetty Rail Baltican informaatiota osoitteesta: https://info.railbaltica.org/en/in-brief} 

• _{Rail Baltica on yhteensä 870 kilometrin pituinen rautatieyhteys, joka kulkee Tallinnasta Viron, Latvian ja Liettuan läpi Puolaan. Viron osuus on 213 kilometriä.} 

• _{Kyseessä on täysin uusi, nopea kaksiraiteinen sähköistetty ja ERTMS:llä varustettu rata, joka on tarkoitettu sekä henkilö- että tavaraliikenteelle.} 

• _{Rail Baltica yhdistää valmistuessaan Baltian maat muun Euroopan rataverkkoon. Junien suunniteltu matkanopeus on maksimissaan 249 kilometriä tunnissa (henkilöliikenne) ja 120 kilometriä tunnissa (rahti).} 

• _{Rahoittaja EU (CEF), Viro, Latvia, Liettua} 

• _{Uusi rata suunnitellaan 1 435 mm:n raideleveydellä, mikä vastaa raideleveyttä muualla Euroopassa. Tällä hetkellä Baltian maiden rautateiden raideleveys on sama kuin Venäjällä eli 1 520 millimetriä. Suomessa raideleveys on 1 524 millimetriä.}