Äkkikuoleman riski suurenee sydämen rasvoittumisen myötä –lisääntynyt ylipainoisuus suurimpia uhkia
9.4.2025 09:08:10 EEST | Suomen Akatemia | Tiedote
Sydänpysähdyksen aiheuttama äkkikuolema vaatii yleensä kolme asiaa: jonkin kuolemalle altistavan sydänsairauden, sydämen alttiuden lisälyönneille sekä jonkin hetkellisen, muuttuvan riskitekijän. Tämä ilmenee Oulun yliopiston professorin ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Juhani Junttilan sydänpysähdyksen aiheuttamaan äkkikuolemaan liittyvästä tutkimuksesta, jota hän on jo vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella.

”Näistä kolmesta asiasta voimme suoraan vaikuttaa sydänsairauden syntymiseen ja hoitoon kontrollien ja elämäntapojen kautta. Lisäksi voimme välttää hetkellisten riskitekijöiden kasaamista. Sydämen alttius lisälyönneille on ominaisuus, joka itsessään on vaaraton, mutta yhdistettynä muihin tekijöihin se altistaa äkkikuolemalle”, kertoo Junttila.
"Tiedossa on ollut, että lihavuus altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, mutta olemme löytäneet aineistosta merkkejä myös siitä, että lihavuudella on lisäksi suora vaikutus sydänlihaksen kuntoon." Tällä Junttila tarkoittaa merkittävästi ylipainoisten, äkillisesti kuolleiden vainajien sydänkudoksesta löytynyttä rasvaa.
"Sidekudosta syntyy sydämeen iän myötä ihan luonnollisestikin, mutta kenelläkään ei pitäisi löytyä sydänlihaksesta rasvaa. Se ei kuulu sydämen sisälle ollenkaan."
Rasvaa on löytynyt jopa puolelta sepelvaltimotautia sairastaneilta äkillisesti kuolleilta, ja sen esiintyminen on sitä yleisempää mitä isompi painoindeksi on.
Suomessa maailman paras aineisto tutkia sydänperäisiä äkkikuolemia
Suomessa tehdään ensiluokkaista kuolinsyytutkintaa, sillä laki velvoittaa selvittämään vainajan kuolinsyyn silloin, kun kuolema on tapahtunut yllättävästi. Tästä syystä Junttilan tiimillä onkin käsissään yli 6000 vainajan äkkikuolema-aineisto, jonka avulla voi tehdä uraauurtavaa huippututkimusta.
"Aineistoa tutkiessamme laskimme, että Suomessa tehdään ruumiinavaus 97 prosentille alle 50-vuotiaana äkillisesti kuolleista. Siitä saadaan merkittävä aineisto tutkimukselle", Junttila kertoo. Suomen ylivoimasta kertoo se, että ruumiinavaustilastoissa toisena komeilee Tanska, jossa esimerkiksi avataan alle 50-vuotiaana äkillisesti kuolleista vain 60 prosenttia.
"Uudessa hankkeessa meillä on vuosina 2017–2021 äkillisesti kuolleiden vainajien sydänlihaskudostakin tallessa. Sellaista aineistoa ei ole missään muualla maailmassa", Junttila kehuu. Aineiston avulla voidaan selvittää äkkikuoleman riskitekijöitä, joihin länsimaissa yhä enenevissä määrin kuuluvat lihavuusongelmat.
Tiede osaa varsin hyvin kertoa, keillä ei ole sydänperäisen äkkikuoleman riskiä, mutta suurin ongelma piileekin siinä, että on vaikea ennustaa, miten korkean riskin ryhmään kuuluville käy – ja milloin. "Tutkimuksemme lähtökohtana on selvittää, mitkä ovat ne piirteet, jotka pitäisi tunnistaa, jotta ehtisi hoitoon ajoissa. Miten osaisimme vähentää äkkikuoleman riskiä ihmisillä, jotka kuuluvat riskiryhmään”, Junttila kiteyttää.
Tiedetoimittaja Juho Karjalaisen kirjoittama juttu tutkimuksesta on kokonaisuudessaan luettavissa Suomen Akatemian tutkimusta ja tutkitun tiedon merkitystä yleistajuisesti esittelevältä Tietysti.fi-sivustolta.
Lisätietoja:
- professori Juhani Junttila, Oulun yliopisto, p. 0294 486316, juhani.junttila@oulu.fi
- Juttu tutkimuksesta
- Suomen Akatemian tutkimuksen vaikuttavuudesta
- www.tietysti.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Leena VähäkyläSuomen Akatemia
Puh:+358295335139leena.vahakyla@aka.fiLinkit
Suomen Akatemia
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2025 rahoitamme tutkimusta lähes 515 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Finlands Akademi valde sex nya flaggskepp19.11.2026 10:55:58 EET | Pressmeddelande
Finlands Akademi har valt ut sex nya flaggskepp till flaggskeppsprogrammet. Forskningen i de nya flaggskeppen omfattar ett brett spektrum av vetenskapsgrenar. I fokus ligger ojämlikhet och interventioner, globala hälsorisker, kompetens inom artificiell intelligens, känsloforskning, väteekonomin samt intelligens och datanätverk.
Suomen Akatemia valitsi kuusi uutta lippulaivaa19.11.2026 10:55:58 EET | Tiedote
Suomen Akatemian lippulaivaohjelmassa aloittaa kuusi uutta tutkimuksen lippulaivaa. Uusien lippulaivojen tutkimus sisältää laajasti eri tieteenaloja. Lippulaivojen tutkimusaiheina ovat eriarvoisuus ja interventiot, globaalit terveysuhat, tekoälyosaaminen, tunteiden tutkimus, oikeudenmukainen vetysiirtymä sekä yhdistetty äly ja tietoverkot.
Research Council of Finland selects six new Finnish Flagships19.11.2026 10:55:58 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) has selected six new Flagships to be included in the Finnish Flagship Programme. The new Flagships will conduct research in a broad range of scientific disciplines. The research themes include inequality and interventions, global health threats, artificial intelligence, the study of emotions, a just hydrogen transition, and combined intelligence and information networks.
Maarit Karppinen, Martti Nissinen och Seppo Ylä-Herttuala får titeln akademiker inom vetenskap9.10.2026 11:47:57 EEST | Pressmeddelande
Professor Maarit Karppinen, professor Martti Nissinen och professor Seppo Ylä-Herttuala är nya akademiker inom vetenskap. Republikens president Alexander Stubb beviljade dem hederstiteln akademiker vid presidentföredragningen idag den 9 oktober 2026.
Maarit Karppinen, Martti Nissinen ja Seppo Ylä-Herttuala tieteen akateemikoiksi9.10.2026 11:47:57 EEST | Tiedote
Professori Maarit Karppinen, professori Martti Nissinen ja professori Seppo Ylä-Herttuala ovat uusia tieteen akateemikoita. Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään 9.10.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme