Datakeskusbuumi – tutkijat arvioivat miten miljardihankkeista saadaan suurin hyöty kunnille

Valmistelussa olevan EU:n pilvi- ja tekoälykehityslain tavoitteena on vähintään kolminkertaistaa eurooppalainen datakeskuskapasiteetti seuraavien 5–7 vuoden aikana. Suomi on datakeskustoimijoiden näkökulmasta hyvä investointikohde, sillä sähkö on kansainvälisesti vertailtuna halpaa ja puhtaasti tuotettua, sopivia tontteja on saatavilla ja viileä ilmasto sekä runsaat vesivarannot helpottavat palvelinsalien jäähdytystä.

Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, mutta niiden taloudelliset vaikutukset ovat vaikeasti hahmotettavia. Keskustelua ja kysymyksiä herättävät erityisesti datakeskuksiin syntyvien pysyvien työpaikkojen määrä ja laatu sekä se, syntyykö datakeskusten ympärille tuotekehitystä tai muuta korkean tuottavuuden toimintaa.

Suomalaisen Tiedeakatemian julkaisema tiedeisku tarjoaa eri alojen tutkijoiden asiantuntija-arvioihin perustuvan tilannekuvan datakeskusten mahdollisuuksista ja riskeistä Suomelle ja yksittäisille kunnille. Se sisältää myös kuntapäättäjille suunnatun muistilistan datakeskushankkeiden arvioinnin tueksi.

Mitä datakeskushankkeet tuottavat Suomelle?

Vaikka suuret datakeskusinvestoinnit ovat arvoltaan jopa miljardiluokkaa, Business Finlandin arvion mukaan datakeskuksen investointisummasta vain 10–30 prosenttia jää Suomeen.

Datakeskushankkeen suunnittelussa ja kannattavuuden arvioinnissa keskeisiä huomioitavia asioita ovat tutkijoiden mukaan:

• Verotuloja ei kannata yliarvioida. Vaikka datakeskusyhtiön maksama kiinteistövero on kunnalle varma tulonlähde, kansainväliset yhtiöt voivat konsernirakenteita hyödyntävin keinoin vaikuttaa siihen, kuinka paljon yhteisöveroja niiden täytyy maksaa Suomeen.
• Datakeskusinvestoinnin alueellinen hyöty riippuu alueen elinkeinorakenteesta eli siitä, kuinka paljon voidaan hyödyntää paikallista työvoimaa ja yrityksiä. Erityisesti rakennusvaihe luo työpaikkoja. Paikallista työvoimaa voidaan myös kouluttaa datakeskuksen tarpeisiin.
• Datakeskuksen elinkaari ja mahdollinen käytöstä poistuminen tulee huomioida etukäteen, koska teknologinen kehitys on nopeaa ja datakeskusten kytkeminen osaksi kaukolämmitystä voi aiheuttaa riippuvuussuhteen.
• Datakeskus ei luo datataloutta. Tutkimukseen ja yritysten tuotekehitykseen tarkoitetut yhteiskäyttöiset datakeskukset voivat kuitenkin edesauttaa datatalouden ja tekoälyn kehitystä.
• Datakeskukset lisäävät sähkön kysyntää. Jos uutta sähköntuotantokapasiteettia ei rakenneta samaa tahtia kulutuskapasiteetin kanssa, voi kulutuksen kasvu nostaa sähkön hintaa myös muille käyttäjille. Datakeskusten kyky osallistua kysyntäjoustoon riippuu datakeskustoimijan bisnesmallista ja datakeskuksen käyttötarkoituksesta.

Tiedeisku tuotettiin touko–kesäkuussa 2025 ja se on koostettu haastattelemalla aiheeseen perehtyneitä tutkijoita eri tieteenaloilta ja yliopistoista. Aiheesta voi haastatella työhön osallistuneita tutkijoita olemalla heihin suoraan yhteydessä:

• Kari Hiekkanen, yliopettaja, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu , vieraileva tutkija, Aalto-yliopisto  kari.hiekkanen@haaga-helia.fi +358 50 470 4565 (datatalous, digitalisaation kestävyyskysymykset)
• Jussi Kangasharju, professori, Helsingin yliopisto jussi.kangasharju@helsinki.fi +358 50 415 1708  (tietojenkäsittelytiede, tietoliikenne)
• Teemu Makkonen, professori, Itä-Suomen yliopisto  teemu.makkonen@uef.fi +358 50 525 8942 (aluetalous, aluekehitys)
• Jukka Manner, professori, Aalto-yliopisto jukka.manner@aalto.fi +358 50 511 2973 (tietoliikenneteknologia, tietoliikenteen energiankulutus)
• Toni Selkälä, tutkijatohtori, Turun yliopisto totase@utu.fi +358 45 608 7547(teknologiaan liittyvät oikeudelliset kysymykset)
• Iivo Vehviläinen, työelämäprofessori, Aalto-yliopisto  iivo.vehvilainen@aalto.fi +358 50 345 3705 (sähkömarkkinat)

Pääministeri Petteri Orpo on nimittänyt kesäkuussa 2025 selvityshenkilön laatimaan datakeskusten kansallisen tiekartan.  Tiedeakatemian julkaisema tietokooste on toimitettu selvityshenkilölle ja sihteeristölle taustamateriaaliksi, ja tiedeiskun julkistamistilaisuudessa kuullaan TEMin näkökulma aiheeseen.

MIKÄ ON SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN TIEDEISKU?

• Suomalainen Tiedeakatemia kehittää erilaisia vaikuttavia tapoja tutkimustiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
• Tiedeiskut tuottavat nopealla aikataululla ajankohtaisiin aiheisiin tutkimustietoa kootusti eri tieteenaloilta sekä tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntijanäkemystä.
• Tutustu tarkemmin Tiedeakatemian toimintaan ja aiempiin tiedeiskuihin: https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/tietokoosteet/