Tutkimus: Huipputuloiset reagoivat tuloverotuksessa tapahtuviin muutoksiin
9.12.2025 07:04:00 EET | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan suurituloisten palkansaajien raportoimat tulot reagoivat selvästi tuloverotuksen ylimmässä marginaaliveroprosentissa tapahtuviin muutoksiin. Vaikutukset kuitenkin rajoittuvat vain verrattain pieneen joukkoon tulojakauman huipulla olevia henkilöitä.

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Reetta Varjonen-Ollus selvitti tutkimuksessaan, miten tuloverotuksen ylimmän marginaaliveroprosentin korottaminen vaikutti suurituloisten henkilöiden tuloihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin koeasetelmana vuonna 2013 käyttöön otettua solidaarisuusveroa, joka kasvatti yli 100 000 euroa ansiotuloa vuodessa saaneiden ylintä tuloveroprosenttia kahdella prosenttiyksiköllä. Uudistus koski ylintä yhtä prosenttia tulonsaajista, eli noin 40 000 henkilöä.
Ylimpien marginaaliverojen korotus pienensi tuloja
Tutkimuksessa havaitaan, että solidaarisuusveron piiriin kuuluneiden henkilöiden verotettavat tulot laskivat marginaaliveroprosentin korotuksen jälkeen verrattuna tutkimuksen vertailuryhmään. Marginaaliveroprosentilla tarkoitetaan sitä veroprosenttia, jolla verotetaan tietyn tulorajan jälkeen saatuja tuloja. Ylimmän veroprosentin korotuksen vaikutus havaitaan sekä ansiotuloissa että kokonaistuloissa, jotka sisältävät ansiotulojen lisäksi myös pääomatulot.
Tutkimustulosten mukaan suurituloisimman yhden prosentin osalta verotettavan ansiotulon jousto on 0,5, ja kokonaistulojen osalta 0,4. Tämä luku tarkoittaa sitä, että yhden prosentin lasku käteen jäävässä tulo-osuudessa (1-marginaaliveroprosentti) laskee huipputuloisten raportoituja ansiotuloja noin 0,5 prosenttia.
Tuloverot voivat vaikuttaa tuloihin eri kanavien kautta. Korkeampi ansiotulon marginaaliveroprosentti voi vähentää työntekoon käytettyä aikaa tai työn tehokkuutta, joka näkyy matalampina verotettavina tuloina. Se voi myös vaikuttaa verovähennysten käyttöön ja verosuunnitteluun, esimerkiksi tulonmuuntoon ansio- ja pääomatulojen välillä. Verosuunnittelu on yleistä erityisesti suurituloisten yrittäjien kohdalla.
”Tulonmuunto ansio- ja pääomatulojen välillä ei kuitenkaan merkittävästi selitä havaittuja muutoksia tuloissa veronkorotuksen jälkeen palkansaajien kohdalla”, kertoo Varjonen-Ollus.
Vaikutukset rajoittuvat vain kaikkein suurituloisimpiin henkilöihin
Kolme vuotta solidaarisuusveron käyttöönoton jälkeen ylimmän tuloveroportaan tulorajaa alennettiin. Vuodesta 2016 alkaen ylin marginaaliveroprosentti koski yli 79 000 euroa vuodessa ansiotuloja saaneita henkilöitä. Tutkimuksessa havaitaan, että ylimmän marginaaliveroprosentin korotuksella ei ollut vaikutusta noin 79 000–90 000 euroa vuodessa ansainneiden henkilöiden tuloihin verrattuna vertailuryhmän tulokehitykseen (60 000–79 000 euroa). Tuloveron marginaaliveroprosentit vaikuttivat siis tuloihin vain aivan tulojakauman huipulla olevien henkilöiden kohdalla, mutta muiden suurituloisten osalta havaitut vaikutukset olivat hyvin pieniä.
”Tutkimustulosten mukaan ylimmässä yhdessä prosentissa olevat henkilöt reagoivat tuloveroihin, mutta muilla suurituloisilla vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Huipputuloisia koskevien tulosten perusteella ei siis voida päätellä tuloverotuksen vaikutuksia muiden tulonsaajien osalta”, toteaa Varjonen-Ollus.
Tutkimustulokset antavat tietoa tuloverouudistusten vaikutuksista
Suomessa hallitus on päättänyt alentaa ylintä tuloverotuksen marginaaliveroprosenttia vuoden 2026 alusta alkaen. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan soveltaa tämän uudistuksen vaikutusten etukäteisarviointiin.
Tulosten perusteella ylimmän marginaaliveroprosentin alentaminen kasvattaa suurituloisten verotettavia tuloja, jolloin uudistus voi isolta osin rahoittaa itse itsensä. Tämä havainto on linjassa muiden viimeaikaisten Pohjoismaissa tehtyjen tutkimusten kanssa.
”Ylimmän tuloveroprosentin laskun vaikutusten tarkempaan arviointiin sisältyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta sekä tarkemman suuruusluokan että ajoituksen osalta. Tuloveronkevennyksen todellisia vaikutuksia pitää arvioida tarkemmin jälkikäteen”, kertoo Varjonen-Ollus.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti palkansaajina toimineisiin suurituloisiin henkilöihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen kattavia tietoja suomalaisten raportoimista verotettavista tuloista. Uuden solidaarisuusveron piiriin kuuluneita palkansaajia verrattiin niihin, joiden tulot jäivät hieman uuden ylimmän marginaaliveroprosentin tulorajan alapuolelle (80 000–100 000 euroa vuodessa). Tutkimuksessa hyödynnetään tutkimusmenetelmää, jolla verotuksen vaikutukset tuloihin voidaan luotettavasti erotella muista tulokehitykseen ja työllisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Varjonen-Ollus on tehnyt tutkimustyötä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) työhuoneoikeutettuna tutkijana.
Yhteyshenkilöt
Reetta Varjonen-OllusVäitöskirjatutkija
Puh:050 588 0098reetta.varjonen-ollus@helsinki.fiKuvat
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti23.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Vuonna 2024 Suomen suurimpien kaupunkien 18–29-vuotiaista joka neljäs oli vähintään kuukauden NEET-tilassa, eli ilman työtä, opiskelua tai muuta rekistereistä näkyvää toimintaa. Useimmille tilanne jäi lyhyeksi.
Kokeile, mittaa, arvioi: resepti parempaan koulutuspolitiikkaan22.10.2026 13:47:48 EEST | Blogi
Kaikilla on lempiteoriansa sille, miksi suomalaisten koululaisten osaaminen on laskenut jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka syistä oltaisiin yksimielisiä, se ei vielä kerro, millä uudistuksilla suunta käännetään. Asiantuntijatkaan eivät ole oraakkeleja. Toimivien uudistusten löytäminen vaatii kokeiluja, joiden vaikutukset mitataan.
Työttömyystilastoissa näkyy opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työllisyysaste on pysynyt Suomessa historiallisen korkeana 2020-luvulla, ja työssäkäyvien määrä on EU:n keskiarvoa parempi. Samaan aikaan työttömyys on yleistä, mihin osaltaan vaikuttaa eläkeläisten ja opiskelijoiden lisääntynyt työnhaku. Tiedot selviävät VATT Datahuoneen uudesta policy briefistä.
Tekoäly osaa tehtäväsi. Viekö se myös työpaikkasi?20.8.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tekoälyn kummisedäksi tituleerattu nobelisti Geoffrey Hinton ennusti vuonna 2016, että tekoäly olisi pian ihmistä parempi tulkitseman röntgenkuvia. Johtopäätös oli selvä: röntgenlääkärien kouluttaminen pitäisi siksi lopettaa välittömästi. Ennustuksesta on tullut todellisuutta, mutta röntgenlääkärien palkat ja työllisyysnäkymät vain jatkavat nousuaan. Mikä Hintonin talousajattelussa meni pieleen?
VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville26.6.2026 07:09:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
