Veronmaksajien kansainvälinen palkkaverovertailu: Ylimmät marginaaliverot kevenevät – Suomi vihdoin Ruotsin alapuolelle
10.12.2025 01:00:00 EET | Veronmaksajain Keskusliitto | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisen hyvätuloisen palkansaajan lisätulosta menevä marginaalivero alenee ja Suomen kilpailukyky korkeiden ansiotulojen verotuksessa kohenee suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. Ruotsissa marginaalivero on 165 000 euron tulotasolla ensi vuonna 53,7 prosenttia ja Suomessa 52,3 prosenttia. Vielä vuonna 2025 marginaalivero on Suomessa tällä tulotasolla 58,2 prosenttia, mikä on toiseksi korkein 18 vertailumaan joukossa.
Palkkaverotuksen progressiivisuus on Suomessa edelleen kansainvälisessä vertailussa jyrkkää, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi Kansainvälinen palkkaverovertailu.
- Suomen huippukireiden korkeimpien marginaaliverojen tuntuva alentaminen on perusteltua jo sen takia, ettei niiden ole millään varmuudella voinut sanoa edes lisänneen verotuottoja. On selvää, että ylikireät verot ovat ehkäisseet ansioiden kertymistä, millä voi olla myös laajemmin vaikutusta innovaatioihin ja aineettoman pääomaan, toteaa selvityksen tekijä, pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Suomalaisen palkkaverotuksen erityispiirre on yhä jyrkkä progressio. Perheettömän suomalaisen palkansaajan verotus on Euroopan keskitasoa vielä matalimmalla palkkatasolla. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkan noustessa, kun korkeat marginaaliverot iskevät lisäansioiden hankkimisen ja uralla etenemisen kannustimiin.
Suomessa jo keskipalkkaisen sadan euron palkankorotuksesta tai muusta tulonlisäyksestä noin puolet eli 49 euroa menee nouseviin veroihin.
- Tällä tulotasolla marginaaliveroprosentti on Suomessa edelleen Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava.
Suomi on kuluvan vuoden vertailun kuudenneksi kirein verottaja keskituloisella 52 500 euron vuosipalkkatasolla. Suomen veroprosentti ylittää Euroopan vertailumaiden keskiarvon tässä kohtaa yli kolmella prosenttiyksiköllä.
Mitä suurempia tulotasoja tarkastellaan, sitä kireämpää palkkaverotus on Suomessa vertailumaihin nähden.
Selvityksen suurimmalla tulotasolla veroprosentti on toiseksi korkein Belgian jälkeen - noin seitsemän prosenttiyksikköä kireämpi kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin.
Kansainvälinen palkkaverovertailu tarkastelee palkansaajan verotusta ja palkkasidonnaisia veronluonteisia työnantajamaksuja Suomessa ja 17 verrokkimaassa. Laskelmat koskevat vuosien 2025 ja 2026 verotusta., Lisäksi selvityksessä käydään läpi vertailumaiden viimeaikaista veropolitiikkaa palkkaverotuksen osalta. Laskelmat ja grafiikat ovat saatavilla osoitteessa veronmaksajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikael Kirkko-JaakkolapääekonomistiVeronmaksajat
Puh:0505364126mikael.kirkko-jaakkola@veronmaksajat.fiTietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 220 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajat budjettiriihestä: Säästölinja jatkuu ensi vuonna, veroissa ei kiristämisen varaa1.9.2026 20:48:00 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa hallituksen budjettiesityksen menosäästöjä painottavaa sopeutuslinjaa. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta ensi vuonnakaan. - Suomessa julkiset menot ovat kaikista EU-maista suurimmat bruttokansantuotteeseen nähden. Se tarkoittaa, että julkisen talouden alijäämä tulee kattaa menosäästöillä ja että veronkiristyksiin ei ole varaa, Junni sanoo. Ensi vuoden budjettiesityksen verokokonaisuus edustaa Junnin mielestä vakaata, kevään kehysriihessä paalutettua linjaa. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropoliittinen poukkoilu olisi haitallista orastavan talouskasvun kannalta. Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin on tärkeä kasvutoimi, josta ei ole järkevää peruuttaa tulevallakaan vaalikaudella. Valtiontalouden haasteista huolimatta nimenomaan tuloveronkevennyksiä tulee Junnin mukaan jatkaa, jotta ihmisillä ja yri
Veronmaksajat budjettiehdotuksesta: Säästölinjaa on hyvä jatkaa - ilman veronkiristyksiä4.8.2026 17:47:29 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton uusi toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen sopeutustoimien kohdistumista menosäästöihin. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta. - Odotamme, että menosäästöihin keskittyvällä linjalla pysytään myös syksyn budjettiriihessä. Olennaista on, ettei Suomen huippukorkeaa verotusta kiristetä ensi vuonna, Junni sanoo. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verokokonaisuus oli Junnin mielestä yllätyksetön, koska hallitus on jo tehnyt toimikautensa suuret veroratkaisut. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropolitiikassa poukkoilun välttäminen on tärkeää, joten on hyvä, että yhteisöveron alentamisesta 18 prosenttiin pidetään kiinni. Tämä turvaa positiivisen talouskehityksen jatkumisen. Pienituloisilla palkansaajilla verotus kevenee ensi vuonna hieman, hyvätuloisilla verotus pysyy puolestaan ennallaan. Esimerkiks
Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2027-2031: Veromuutoksilla kasvua, menosäästöillä tasapainoa9.6.2026 09:02:02 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto on julkaissut linjauksensa vaalikaudelle 2027-2031. Linjausten mukaan Suomen julkinen talous on saatava kestävälle uralle menosäästöillä sekä talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavilla rakenneuudistuksilla – ei yleisillä veronkiristyksillä. Menojen taso on nyt liian korkea suhteessa kansantalouden kantokykyyn, joten säästäväisyyden on oltava selvästi ensisijainen keino tasapainon palauttamisessa. Verotuksen tulee olla vakaata, ennustettavaa ja kohtuullista. Talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen ovat olennaisia edellytyksiä myös Suomen julkisen talouden velkakestävyyden pitkäjänteiselle parantamiselle. Siksi tarvitaan kannustimia työntekoon ja yritteliäisyyteen. Kuluvalla vaalikaudella toteutuvat ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset ovat olleet askelia oikeaan suuntaan. Ne muodostavat tukevan pohjan myös seuraavan vaalikauden veropolitiikalle. Tärkeää on se, ettei työn tekemisen ja teettämisen verotusta ainakaan kiristetä. Tämä koskee myös y
OTM, eMBA Jussi Junni on nimitetty Veronmaksajien uudeksi toimitusjohtajaksi27.4.2026 15:20:42 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton hallitus on 27.4.2026 nimittänyt oikeustieteen, teologian ja psykologian maisteri, eMBA Jussi Junnin liiton seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.8.2026. Veronmaksajien nykyinen toimitusjohtaja, valtiotieteiden tohtori Teemu Lehtinen jää eläkkeelle 1.12.2026. Jussi Junni siirtyy tehtävään akavalaisen AKI-liitot ry:n toiminnanjohtajan paikalta. Hän on ollut tässä tehtävässä vuodesta 2014. Jussi Junni on toiminut Akava ry:n hallituksessa ja hallituksen varapuheenjohtajana. - Veronmaksajien uuden toimitusjohtajan valinta herätti suurta kiinnostusta. Meillä oli vaativa tehtävä valita liiton hallitukselle paras toimitusjohtajaehdokas erittäin laadukkaasta joukosta. Valintakriteereissä painottuivat hänen monipuolinen yhteiskunnallinen ja talouspoliittinen osaaminen, koulutustausta, vahvat verkostot sekä kokemus asiantuntijaorganisaation johtamisesta. Jussi Junnin kyky rakentaa vaikuttavalle ja asiantuntevalle liitolle vakaa tulevaisuus ja kehit
Veronmaksajien Lehtinen: Kotitalousvähennykseen tervetullut korjaus, palkkaveron kevennys ja yhteisöveron alennus tukevat talouskasvua22.4.2026 22:18:54 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen kehysriihen uusia veroratkaisuja melko vähäisinä. Tärkein nyt päätetty uusi muutos on kotitalousvähennyksen korottaminen, mikä toteutuu jo tänä vuonna. - Kotitalousvähennyksen raju leikkaus vuonna 2025 oli hallituksen tämän vaalikauden huonoin veropäätös. Nyt hallitus peruu osan aiemmasta kiristyksestä, mikä on positiivinen korjausliike, toteaa Lehtinen. Pieni positiivinen liikahdus on myös työmatkakulujen omavastuun alentaminen sadalla eurolla. Tulonhankinnasta aiheutuvien kustannusten vähentäminen ennen tulojen verottamista on tärkeä periaatteellinen lähtökohta tuloverotuksessa, jota hallitus on aiemmin horjuttanut muun muassa poistamalla työhuonevähennyksen palkansaajilta. - Hallitus ottaa nyt työmatkakulujen vähentämisessä askeleen oikeaan suuntaan, mutta toisaalta aiempia perusteettomia verosanktioita ei ole peruttu, Lehtinen pohtii. Hallitus oli tehnyt vaalikauden suuret veroratkaisut jo viime vuonna puo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme