Vesitiekartan tavoitteena metsätalouden vesistövaikutusten entistä parempi hallinta
20.1.2026 12:00:00 EET | Metsäteollisuus ry | Tiedote
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat aloittaneet vesitiekartan valmistelun. Tiekartan taustaksi toteutettu selvitys osoitti, että metsätalousvaltaisten valuma-alueiden vesistöt ovat laatutekijöiltään pääosin vähintään hyvässä tilassa. Suurin osa vesistökuormituksesta aiheutuu jo 1960–1970-luvulla tehdyistä ojituksista. Vesitiekartta etsii ratkaisuja muun muassa tähän tilanteeseen.
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat tammikuussa 2026 aloittaneet yhteisen puuta jalostavan teollisuuden vesitiekaran laadinnan. Vesitiekartan tavoitteena on tarkentaa tietopohjaa metsätalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja löytää uusia aiempaa parempia keinoja hallita kuormitusta. Loppuvuodesta 2026 valmistuva vesitiekartta on jatkoa puuta jalostavan teollisuuden ilmasto- ja monimuotoisuustiekartoille.
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry tilasivat keväällä 2025 Tapio Palvelut Oy:ltä taustaselvityksen, jonka avulla tarkennettiin kokonaiskuvaa metsätalouden osuudesta vesistökuormitukseen eri vesienhoitoalueilla. Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus laativat esiselvitykset työn taustaksi.
Metsätalousvaltaisten valuma-alueiden joet ja järvet ovat Tapion selvityksen mukaan ekologisilta laatutekijöiltään sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden osalta pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Edelleen on kuitenkin vesistöjä, joiden tila on tyydyttävässä tai heikommassa tilassa. Yksittäisissä vesistöissä metsätalouden toimenpiteet voivat luonnonhuuhtouman ohella olla merkittävä ja joissakin tapauksissa jopa ainoa vesistökuormituksen lähde.
Metsätalouden osuus Suomen vesistöjen ravinnekuormituksesta on noin 12 % fosforista ja 6 % typestä. Suuri osa metsätalouden kuormituksesta johtuu 1960–70-lukujen ojitusten aiheuttamasta ojituslisästä, jonka arvioidaan aiheuttavan 60 % metsätalouden nykyisestä fosfori- ja typpikuormasta. Tähän voidaan jatkossa vaikuttaa esimerkiksi säätelemällä turvekankaiden vedenpintaa, mutta lisätutkimusta tarvitaan. Suurin vesistökuormittaja Suomessa on maatalous, vastaten 42 % fosfori- ja 26 % typpikuormituksesta.
- Metsätalouden toimenpiteiden vaikutus on tyypillisesti voimakkaampi pienissä vesistöissä erityisesti turvemaavaltasilla alueilla, joiden valuma-alueet ovat usein voimakkaasti ojitettuja. Nämä alueet ovat ratkaisevan tärkeitä vesistövaikutusten hallinnan kannalta, toteaa erikoistutkija Heikki Mykrä Suomen ympäristökeskuksesta.
Vesitiekartan seuraavassa vaiheessa tutkitaan erilaisia keinoja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Ratkaisuja haetaan mm. ojituslisän aiheuttamien kuormitusten hallintaan. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti kunnostusojitusten täsmällisemmässä tarveharkinnassa ja uusimman tutkimustiedon mukaisessa pohjaveden pinnan tason säätelyssä. Valuma-aluekohtainen vesiensuojelun suunnittelu ja toteutus vaatii toimintakulttuurin muutosta sekä toimijoiden osaamisen kehittämistä.
- Metsänkäsittelymenetelmien kehityksen myötä luonnon- ja vesiensuojelu on yhä kiinteämpi osa metsätaloutta. Vesitiekartta, metsäsertifiointijärjestelmien kehitys, tarkemman paikkatiedon hyödyntäminen sekä metsäalan monimuotoisuustoimet kaikki tukevat vesistöjen suojelua, esittelee Metsäteollisuus ry:n metsäpolitiikan päällikkö Mika Salmi.
Puuta jalostava teollisuus järjestää maaliskuun aikana tuloswebinaarin Tapion raportin tuloksista. Kutsut tilaisuuteen lähetetään myöhemmin.
Lisätiedot: Mika Salmi, metsäpolitiikan päällikkö, Metsäteollisuus ry, mika.salmi@forestindustries.fi, p.040 719 9037
Liitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
Metsäteollisuus luo 166 500 työpaikkaa ja tuo 4 miljardin euron verotulot26.10.2026 08:55:04 EET | Tiedote
Metsäteollisuus tuottaa Suomeen noin 166 500 työpaikkaa, koostaa 17,4 miljardin euron arvonlisän ja tuo lähes neljän miljardin euron verokertymän. Metsäteollisuus on siis edelleen Suomen talouden tukijalka. Asia käy ilmi tänään julkaistusta KPMG:n laajasta selvityksestä, jossa tarkastellaan metsäteollisuuden taloudellisia vaikutuksia Suomessa.
Puukauppa vilkastui kolmannella neljänneksellä6.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat heinä-syyskuussa puuta yksityismetsistä 5,4 miljoonaa kuutiota. Ostomäärä oli 13 prosenttia suurempi kuin vuoden 2025 vastaavalla ajanjaksolla. Viiden edellisvuoden vastaavan ajankohdan keskiarvoon verrattuna puukauppa jäi kuitenkin reilun viidenneksen pienemmäksi. Kolmannella vuosineljänneksellä kuitupuun ostomäärä oli 2,5 miljoonaa kuutiota ja tukkipuun 2,2 miljoonaa kuutiota. Viiden edellisvuoden keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostot jäivät hieman yli neljänneksen ja tukkipuun ostot vajaan kolmanneksen pienemmiksi. Kantohinnat pysyivät korkealla tasolla Kantohinnat säilyivät heinä-syyskuussa pääosin edellisneljänneksen tasolla. Mänty- ja kuusitukin sekä koivutukin hinnat pysyivät lähes ennallaan, kun taas kuitupuun kantohinta laski keskimäärin kaksi prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kantohinnat ovat kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Mänty- ja kuusitukin hinnat ovat 15–16 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2022 keskimäärin. Koivut
Kutsu: webinaari suometsien vesienhallinnasta 15.10.202623.9.2026 11:22:49 EEST | Kutsu
Suometsillä on merkittävä rooli puuntuotannon, ilmastotavoitteiden ja vesiensuojelun kannalta. Miten metsänomistaja tai metsäalan ammattilainen tunnistaa, milloin suometsän kuivatus on riittävä ja milloin toimenpiteitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin vastataan Kohti uutta suometsätaloutta -koulutuswebinaarissa torstaina 15.10.2026 klo 9.00–10.30. Webinaarissa esitellään uusinta tutkimustietoa suometsien vesitaloudesta sekä käytännön ratkaisuista, joilla voidaan tukea metsien kasvua, vähentää vesistökuormitusta ja hillitä kasvihuonekaasupäästöjä. Koulutusten sisällöstä vastaavat Helsingin yliopiston metsätieteen asiantuntijat. Webinaari on suunnattu metsänomistajille, metsäalan ammattilaisille ja kaikille suometsien hoidosta kiinnostuneille. Aika: torstai 15.10.2026 klo 9.00–10.30 Paikka: verkkotapahtuma Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/suometsan-vesienhallinta-151026 Webinaari on osa Kohti uutta suometsätaloutta -hanketta, jonka tavoitteena on tuoda tutkimustietoa käy
Ruokaviraston päätös mahdollistaa puunhankinnan sikaruttoalueella1.9.2026 14:48:12 EEST | Tiedote
Ruokaviraston uusi päätös mahdollistaa puunhankinnan tartuntavyöhykkeeltä ja näin varmistaa yhden merkittävimmän teollisuudenalan toiminnan jatkumisen kaakkoisessa Suomessa. Metsäteollisuus ry katsoo, että afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimien tulee jatkossakin olla aktiivisia, mutta samalla niiden tulee huomioida kokonaisvaltaisesti eri teollisuudenalojen toimintaedellytykset.
Metsäteollisuuden tuotantomäärät ja vienti kasvoivat vuoden toisella neljänneksellä1.9.2026 14:04:39 EEST | Tiedote
Metsäteollisuuden suhdannetilanne säilyi heikkona vuoden toisella vuosineljänneksellä, mutta tuotantomäärät kuitenkin kasvoivat. Yhtiöiden tehostamistoimet ovat parantaneet kannattavuutta ja tehdyt investoinnit näkyvät tuotantomäärissä. Jatkuva geopoliittinen epävarmuus heijastuu suhdanneodotuksiin, jotka kääntyivät kuitenkin varovaiseen nousuun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme