Vesitiekartan tavoitteena metsätalouden vesistövaikutusten entistä parempi hallinta
20.1.2026 12:00:00 EET | Metsäteollisuus ry | Tiedote
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat aloittaneet vesitiekartan valmistelun. Tiekartan taustaksi toteutettu selvitys osoitti, että metsätalousvaltaisten valuma-alueiden vesistöt ovat laatutekijöiltään pääosin vähintään hyvässä tilassa. Suurin osa vesistökuormituksesta aiheutuu jo 1960–1970-luvulla tehdyistä ojituksista. Vesitiekartta etsii ratkaisuja muun muassa tähän tilanteeseen.
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat tammikuussa 2026 aloittaneet yhteisen puuta jalostavan teollisuuden vesitiekaran laadinnan. Vesitiekartan tavoitteena on tarkentaa tietopohjaa metsätalouden aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja löytää uusia aiempaa parempia keinoja hallita kuormitusta. Loppuvuodesta 2026 valmistuva vesitiekartta on jatkoa puuta jalostavan teollisuuden ilmasto- ja monimuotoisuustiekartoille.
Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry tilasivat keväällä 2025 Tapio Palvelut Oy:ltä taustaselvityksen, jonka avulla tarkennettiin kokonaiskuvaa metsätalouden osuudesta vesistökuormitukseen eri vesienhoitoalueilla. Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus laativat esiselvitykset työn taustaksi.
Metsätalousvaltaisten valuma-alueiden joet ja järvet ovat Tapion selvityksen mukaan ekologisilta laatutekijöiltään sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden osalta pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Edelleen on kuitenkin vesistöjä, joiden tila on tyydyttävässä tai heikommassa tilassa. Yksittäisissä vesistöissä metsätalouden toimenpiteet voivat luonnonhuuhtouman ohella olla merkittävä ja joissakin tapauksissa jopa ainoa vesistökuormituksen lähde.
Metsätalouden osuus Suomen vesistöjen ravinnekuormituksesta on noin 12 % fosforista ja 6 % typestä. Suuri osa metsätalouden kuormituksesta johtuu 1960–70-lukujen ojitusten aiheuttamasta ojituslisästä, jonka arvioidaan aiheuttavan 60 % metsätalouden nykyisestä fosfori- ja typpikuormasta. Tähän voidaan jatkossa vaikuttaa esimerkiksi säätelemällä turvekankaiden vedenpintaa, mutta lisätutkimusta tarvitaan. Suurin vesistökuormittaja Suomessa on maatalous, vastaten 42 % fosfori- ja 26 % typpikuormituksesta.
- Metsätalouden toimenpiteiden vaikutus on tyypillisesti voimakkaampi pienissä vesistöissä erityisesti turvemaavaltasilla alueilla, joiden valuma-alueet ovat usein voimakkaasti ojitettuja. Nämä alueet ovat ratkaisevan tärkeitä vesistövaikutusten hallinnan kannalta, toteaa erikoistutkija Heikki Mykrä Suomen ympäristökeskuksesta.
Vesitiekartan seuraavassa vaiheessa tutkitaan erilaisia keinoja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Ratkaisuja haetaan mm. ojituslisän aiheuttamien kuormitusten hallintaan. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti kunnostusojitusten täsmällisemmässä tarveharkinnassa ja uusimman tutkimustiedon mukaisessa pohjaveden pinnan tason säätelyssä. Valuma-aluekohtainen vesiensuojelun suunnittelu ja toteutus vaatii toimintakulttuurin muutosta sekä toimijoiden osaamisen kehittämistä.
- Metsänkäsittelymenetelmien kehityksen myötä luonnon- ja vesiensuojelu on yhä kiinteämpi osa metsätaloutta. Vesitiekartta, metsäsertifiointijärjestelmien kehitys, tarkemman paikkatiedon hyödyntäminen sekä metsäalan monimuotoisuustoimet kaikki tukevat vesistöjen suojelua, esittelee Metsäteollisuus ry:n metsäpolitiikan päällikkö Mika Salmi.
Puuta jalostava teollisuus järjestää maaliskuun aikana tuloswebinaarin Tapion raportin tuloksista. Kutsut tilaisuuteen lähetetään myöhemmin.
Lisätiedot: Mika Salmi, metsäpolitiikan päällikkö, Metsäteollisuus ry, mika.salmi@forestindustries.fi, p.040 719 9037
Liitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
Ruokaviraston päätös mahdollistaa puunhankinnan sikaruttoalueella1.9.2026 14:48:12 EEST | Tiedote
Ruokaviraston uusi päätös mahdollistaa puunhankinnan tartuntavyöhykkeeltä ja näin varmistaa yhden merkittävimmän teollisuudenalan toiminnan jatkumisen kaakkoisessa Suomessa. Metsäteollisuus ry katsoo, että afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimien tulee jatkossakin olla aktiivisia, mutta samalla niiden tulee huomioida kokonaisvaltaisesti eri teollisuudenalojen toimintaedellytykset.
Metsäteollisuuden tuotantomäärät ja vienti kasvoivat vuoden toisella neljänneksellä1.9.2026 14:04:39 EEST | Tiedote
Metsäteollisuuden suhdannetilanne säilyi heikkona vuoden toisella vuosineljänneksellä, mutta tuotantomäärät kuitenkin kasvoivat. Yhtiöiden tehostamistoimet ovat parantaneet kannattavuutta ja tehdyt investoinnit näkyvät tuotantomäärissä. Jatkuva geopoliittinen epävarmuus heijastuu suhdanneodotuksiin, jotka kääntyivät kuitenkin varovaiseen nousuun.
Hallitusohjelman toteuttaminen ei nyt riitä28.8.2026 08:49:35 EEST | Tiedote
Hallituskausi kääntyy kohti loppuaan ja Petteri Orpon hallitus kokoontuu ensi viikolla viimeiseen budjettiriiheensä. Siellä hallitus ei saa pudottaa hanskojaan, päinvastoin: Riihessä on edelleen tehtävä päätöksiä, jotka vahvistavat teollisuuden kilpailukykyä ja avaavat tietä uusille investoinneille. Suomen talous ei kestä tyhjäkäyntiä, saati yhtään kasvua heikentävää päätöstä.
Ennallistamissuunnitelma on liian kallis27.8.2026 11:40:50 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry katsoo, että kansallinen ennallistamissuunnitelma on nykymuodossaan taloudellisesti ylimitoitettu ja puutteellisesti arvioitu. Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen ja tärkeä tavoite, mutta se on toteutettava niin, että myös kotimaisen puun saatavuus, työllisyys ja alueiden elinvoima turvataan.
Metsäteollisuuden vastuullisuussitoumusten loppuraportti: pitkäjänteinen työ on tuottanut tuloksia20.8.2026 09:21:25 EEST | Tiedote
Metsäteollisuuden vuonna 2012 käynnistämät vapaaehtoiset vastuullisuussitoumukset ovat vauhdittaneet merkittävästi toimialan vastuullisuustyötä. Tuore loppuraportti osoittaa, että valtaosa vuoteen 2025 asetetuista tavoitteista saavutettiin tai niiden saavuttamisessa edistyttiin merkittävästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme