Lakiuudistus vahvistaa huoltovarmuutta

Uudessa laissa säädetään mm. yhteistyöstä huoltovarmuusasioissa sekä Huoltovarmuuskeskuksesta ja sen tehtävistä, johtamisesta sekä ohjauksesta. Lisäksi laissa on materiaalista varautumista, huoltovarmuuden rahoittamista sekä Huoltovarmuuskeskuksen myöntämiä tukia koskevia säädöksiä.

Uuden lain myötä Huoltovarmuuskeskus muuttuu valtion laitoksesta virastoksi ja huoltovarmuustoimien rahoitusta vahvistetaan.

"Olemme Huoltovarmuuskeskuksessa tehneet jo usean vuoden ajan pitkäjänteistä työtä toimintamme sekä Suomen kansallisen varautumisen kehittämiseksi. Lakiuudistus antaa meille entistäkin paremmat mahdollisuudet jatkaa yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistamista heikentyneessä turvallisuusympäristössä," sanoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Elinkeinoelämän rooli keskeinen

Huoltovarmuudella tarkoitetaan yhteiskunnan elintärkeiden palveluiden varmistamista myös vakavissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Jotta arki voi jatkua myös häiriötilanteissa, pitää esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien, energian saatavuuden, logistiikan sekä ruoka- ja vesihuollon olla riittävällä tasolla turvattu.

Suurta osaa näistä palveluista tuottavat yritykset ja suuri osa yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista on yritysten omistuksessa. Tiivis yhteistyö elinkeinoelämän varautumisen kehittämiseksi on siis jatkossakin huoltovarmuustyön selkäranka, ja tämä on myös uudessa laissa huomioitu.

Kukin ministeriö vastaa varautumisesta omalla toimialallaan ja Huoltovarmuuskeskus huoltovarmuuden suunnittelusta sekä käytännön varautumistoimista häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Lisäksi Huoltovarmuuskeskus koordinoi viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyötä huoltovarmuusasioissa sekä edistää huoltovarmuuden kannalta välttämättömän kriittisen infrastruktuurin toimivuuden turvaamista.

Viranomaisasema selkiyttää HVK:n roolia osana Suomen kokonaisturvallisuutta.

Huoltovarmuuden rahoituksen taso vahvistuu

Uusi lainsäädäntö vahvistaa huoltovarmuuden rahoituksen vakautta ja luo näin paremmat edellytykset kehittää toimintaa pitkäjänteisesti.

Jatkossa Huoltovarmuuskeskuksen toiminta rahoitetaan valtion budjetista.

Huoltovarmuuden operatiivinen ja materiaalinen toiminta sen sijaan rahoitetaan jatkossakin valtion talousarvion ulkopuolisesta huoltovarmuusrahastosta.

Huoltovarmuusrahaston tuotto kertyy huoltovarmuusmaksusta, jota tähän asti on kerätty lähinnä fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta. Tuotto onkin ollut jo vuosia laskeva fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyessä. Jatkossa huoltovarmuusmaksu kytketään tiiviimmin sähkön käyttöön, mikä varmistaa huoltovarmuusrahastolle ennakoitavan ja vakaan tuoton.

[Linkki TEM:n tiedotteeseen]

[Linkki lakiin]