Pohjois-Dakotan piirioikeus vahvisti tuomion: Greenpeacen maksettava 345 miljoonan dollarin korvaukset Energy Transferille Yhdysvalloissa – Greenpeace valittaa tuomiosta
28.2.2026 09:38:01 EET | Greenpeace | Tiedote
Mandan, Pohjois-Dakota – Greenpeace International ja Greenpeacen Yhdysvaltojen toimijat ilmoittavat hakevansa uutta oikeudenkäyntiä ja valittavansa tarvittaessa Pohjois-Dakotan korkeimpaan oikeuteen Pohjois-Dakotan piirioikeuden tänään antamasta tuomiosta.
Piirioikeus määräsi Greenpeacen maksamaan energiayhtiö Energy Transferille (ET) 345 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. ET:n nostaman SLAPP-kanteen (strateginen vaientamistarkoituksessa nostettu oikeuskanne) tavoitteena on edelleen räikeä sananvapauden rajoittaminen, Standing Rock -protestiliikkeen alkuperäiskansojen toimijuuden häivyttäminen, ja tuen osoittamisesta Dakota Access -öljyputkea vastustaneelle, rauhanomaiselle vastarinnalle rankaiseminen. Greenpeace International jatkaa myös Alankomaissa korvausten vaatimista Energy Transferin häirintäkanteista EU:n anti-SLAPP-direktiivin nojalla.

Oikeuden tänään antama lopullinen tuomio hylkää osan maaliskuun 2025 valamiestuomiosta, mutta määrää silti Greenpeacen maksamaan satojen miljoonien dollarien korvaukset ilman pätevää oikeudellista perustetta. Syytettynä olevat Greenpeace-tahot jatkavat oikeustaistelua vedoten siihen, ettei Yhdysvaltain perustuslaki salli korvausvelvollisuutta tässä tapauksessa. Lisäksi ne korostavat, ettei ET esittänyt näyttöä väitteidensä tueksi. Greenpeacen mukaan oikeus hyväksyi oikeudenkäynnissä asenteellisia ja asiaankuulumattomia todisteita, sulkien samalla pois puolustusta tukevaa näyttöä. Lisäksi Greenpeacen vastaajat toteavat, ettei oikeudenkäynnin valamiehistö voinut olla puolueeton.
”Energy Transferin yritys vaientaa meidät epäonnistuu. Me jatkamme pelottelutaktiikoiden vastustamista. Meitä ei vaienneta. Äänemme vain voimistuu, kun yhdistämme voimamme liittolaistemme kanssa ympäri maailmaa, voitot ihmisten ja planeetan edelle asettavia suuryrityksiä vastaan”, Greenpeace Internationalin pääsihteeri Mads Christensen sanoo.
”Kun kovalla työllä saavutetut vapaudet ovat uhattuina ja ilmastokriisi kiihtyy, tämän oikeustaistelun panokset eivät voisi olla korkeammat. Käytämme jokaisen mahdollisuuden vaatia Energy Transferia vastuuseen toistuvista oikeusjärjestelmän väärinkäytöksistä valitusprosessien kautta Yhdysvalloissa sekä Greenpeace Internationalin uraauurtavan anti-SLAPP-kanteen avulla Alankomaissa. Osoitamme valtaa väärinkäyttäville suuryhtiöille, että heidän hyökkäyksensä vain vahvistavat kansanliikkeitä.”
ET:n peräkkäiset kanteet Greenpeace Internationalia sekä Greenpeace USA:ta (Greenpeace Inc.) ja Greenpeace Fundia vastaan ovat selkeitä esimerkkejä SLAPP-kanteista. Tämän tyyppisillä kanteilla pyritään hukuttamaan voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja aktivistit oikeudenkäyntikuluihin, ajamaan heidät konkurssiin ja lopulta vaientamaan vastarinta. Alankomaissa päämajaansa pitävä Greenpeace International on hakenut oikeutta Euroopassa nostamalla kanteen ET:tä vastaan perustuen Alankomaiden lakiin ja Euroopan unionin uuteen anti-SLAPP-direktiiviin. Kyseessä on merkittävä ennakkotapaus, jossa uutta lainsäädäntöä koetellaan. Se voi luoda vahvan ennakkopäätöksen suuryritysten harjoittamia vaiennusyrityksiä vastaan.
Greenpeace USA:n ja Greenpeace Fundin väliaikainen oikeudellinen neuvonantaja Marco Simons sanoo:
”Ympäristövahinkoja aiheuttavien suuryritysten vastustamista ei pitäisi koskaan pitää lainvastaisena. Yhdysvaltain perustuslaki takaa tämän oikeuden, ja se on demokratialle välttämätön. Tämä on takaisku, mutta ihmisten ja planeetan puolustamiseen tähtäävä liike on aina kohdannut vastustusta. Energy Transfer tulee epäonnistumaan tavoitteessaan vaientaa kriitikkonsa.”
”Tämän tuomion järjettömyys on helposti osoitettavissa. Greenpeacen organisaatiot on asetettu vastuuseen sellaisen öljyputken väitetystä viivästyttämisestä, jolla ei tähän päivään mennessä ole laillista lupaa toimia, ja jonka viivästykset johtuivat todellisuudessa Yhdysvaltain armeijan insinöörijoukkojen (US Army Corps of Engineers) päätöksistä. Tuomio sisältää kymmenien miljoonien dollarien korvaukset sellaisen kirjeen allekirjoittamisesta, jonka allekirjoitti myös 500 muuta järjestöä, ja jossa toistettiin YK:n raporteissa esitettyjä lausuntoja. Tämä lopputulos ei jää voimaan, jos tuomioistuimet uskovat yhä oikeudenmukaisuuteen.”
Energy Transferin SLAPP-kanteet ovat osa suurten öljy-yhtiöiden, kuten Shellin, Totalin ja ENI:n viime vuosina Greenpeacen toimistoja vastaan nostamaa häirintäkanteiden aaltoa. Muutamat näistä tapauksista on onnistuttu pysäyttämään: Greenpeace Ranska voitti Total Energiesin SLAPP-kanteen 28. maaliskuuta 2024, ja Greenpeace UK sekä Greenpeace International pakottivat Shellin perääntymään kanteestaan 10. joulukuuta 2024.
Taustatietoa
[1] Pohjois-Dakotan piirioikeuden tuomari Gionin antama päätös seuraa 19. maaliskuuta 2025 annettua valamiestuomiota, jossa Greenpeacen toimijat todettiin korvausvelvollisiksi yli 660 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta. Nyt vahvistetussa tuomiossa tuomari Gion hylkäsi useita kohtia valamiestuomiosta, mikä laski kokonaiskorvaukset noin 345 miljoonaan dollariin.
[3] Energy Transfer nosti ensimmäisen kanteensa liittovaltion tuomioistuimessa vuonna 2017 järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan RICO-lain (Racketeer Influenced and Corrupt Organizations Act) nojalla. Kanne hylättiin vuonna 2019 tuomarin todettua, että näyttö jäi ”kauas” siitä, mitä RICOn mukaiseksi rikosryhmittymäksi määritteleminen vaatisi. Liittovaltion tuomioistuin ei tehnyt päätöstä Energy Transferin osavaltiotason lakiin perustuvista vaatimuksista, joten Energy Transfer nosti välittömästi uuden kanteen Pohjois-Dakotan osavaltion tuomioistuimessa näiden ja muiden osavaltiotason vaatimusten perusteella.
[4] Greenpeace International lähetti Energy Transferille korvausvaatimusilmoituksen 23. heinäkuuta 2024. Ilmoituksessa yhtiölle tiedoksiannettiin Greenpeace Internationalin aie nostaa yhtiötä vastaan anti-SLAPP-kanne Alankomaiden tuomioistuimessa. Kun Energy Transfer kieltäytyi toistuvasti (syyskuussa ja joulukuussa 2024) myöntämästä korvausvelvollisuuttaan, Greenpeace International käynnisti ensimmäistä kertaa Euroopan unionin anti-SLAPP-direktiiviä koettelevan oikeusjutun nostamalla kanteen Energy Transferia vastaan alankomaalaisessa tuomioistuimessa 11. helmikuuta 2025. Tapaus rekisteröitiin virallisesti Amsterdamin käräjäoikeuden diaariin 2. heinäkuuta 2025. Greenpeace International vaatii korvauksiavahingoista ja kuluista, joita sille on aiheutunut Energy Transferin peräkkäisistä ja oikeusjärjestelmän väärinkäyttöön perustuvista kanteista, joissa vaaditaan satoja miljoonia dollareita Greenpeace Internationalilta ja Yhdysvaltain Greenpeace-toimijoilta. Seuraava kuuleminen Amsterdamin käräjäoikeudessa on määrätty pidettäväksi 16. huhtikuuta 2026.
Yhteyshenkilöt
Greenpeace International Press Desk
+31 (0)20 718 2470 (24)
pressdesk.int@greenpeace.org
Touko SipiläinenGreenpeacen Suomen maajohtaja
- Greenpeacen toiminta
- ilmasto ja ilmastopolitiikka
- metsät ja metsäpolitiikka
Juuso JanhunenTiedottaja
Puh:040 482 55 41juuso.janhunen@greenpeace.orgKuvat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Greenpeace
Tuhannet marssivat Viiankiaavan suojelualueen puolesta eri puolilla Suomea – ”Hallituksen on asetettava luonto kaivosyhtiöiden edun edelle”.26.9.2026 15:45:10 EEST | Tiedote
Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoitukset keräsivät lauantaina 26. syyskuuta väkeä useille paikkakunnille puolustamaan kansainvälisesti arvokasta Viiankiaavan luonnonsuojelualuetta. Helsingissä marssille osallistui arviolta 3500 ihmistä. Mielenosoittajien selkeä viesti on, että eduskunnan on torjuttava AA Sakatti Miningin kaivoshanke eikä hallitus saa myöntää sille poikkeusta Natura 2000 -suojelusta. Mielenosoituksia järjestettiin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa, Sodankylässä ja Rovaniemellä.
Viiankiaavan suojelualueen puolesta osoitetaan mieltä eri puolilla Suomea lauantaina 26.9. – hallitusta vaaditaan torjumaan Sakatti Miningin kaivoshanke24.9.2026 09:38:07 EEST | Tiedote
Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoitukset kokoontuvat eri puolilla Suomea lauantaina 26. syyskuuta. Mielenosoituksissa vaaditaan eduskuntaa torjumaan Sakatti Miningin kaivoshanke ja hallitusta olemaan myöntämättä Sakatille poikkeusta Natura 2000 -suojelusta. Kaivoshanke uhkaa Viiankiaavan kansainvälisesti arvokasta luonnonsuojelualuetta Sodankylässä. Mielenosoituksia järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Joensuussa, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Niistä odotetaan syksyn merkittävintä kannanottoa suomalaisen luonnonsuojelun puolesta.
UPM kärähti jälleen: avohakkasi luonnonmetsän Saimaan rannalla9.9.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Metsäyhtiö UPM avohakkasi heinäkuussa 2026 Puumalan Pajukaarteen luonnonmetsässä Saimaan rannalla. Hakkuissa hävitettiin luonnontilaisen kaltaista yli 100-vuotiasta vanhaa rantametsää. Osa avohakkuusta tehtiin suojelualueella.
Greenpeace ennallistamissuunnitelmasta: Taloushyötyjä ei ole selvitetty, metsistä neuvotellaan piilossa27.8.2026 16:09:41 EEST | Tiedote
Greenpeacen mukaan ennallistamistoimet luovat luontohyötyjen lisäksi taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä harvaan asutuille seuduille. Kustannuskeskeisyys ja taloudellisten hyötyjen selvittämättä jättäminen viittaavat siihen, että valmistelun tavoitteena on ollut heikentää julkista tukea ennallistamiselle.
Raportti: Maailman rikkaimmalla 0,01 prosentilla arviolta lähes biljoonan dollarin vuotuinen ilmastovelka11.6.2026 12:14:07 EEST | Tiedote
Nairobi/Bonn, 10. kesäkuuta 2026 – Erittäin pienen upporikkaiden joukon toiminta kytkeytyy suhteettoman suureen ilmastohaittaan. Ilmiötä paisuttavat omistukset ja sijoitukset runsaasti päästöjä tuottavaan toimintaan sekä hiili-intensiivinen elämäntapa, paljastaa Greenpeacen tuore kansainvälinen raportti. Vuonna 2022 maailman rikkaimman 0,01 prosentin sijoitukset kytkeytyivät arviolta 992 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiseen summaan, jota raportti kuvailee ilmastovelaksi. Tämä tarkoittaa rahaksi muutettuja ilmastovahinkoja, jotka johtuvat päästöistä, jotka ylittävät oikeudenmukaisen osuuden Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:n polun mukaisesta jäljellä olevasta hiilibudjetista. Vertailun vuoksi raportti arvioi maailman rikkaimman 0,01 prosentin kulutukseen perustuvan ilmastovelan olleen 405 miljardia dollaria vuonna 2022.[1]
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme