Palveluvaltainen Uusimaa ratkaisee koko maan työllisyyden

–Suomen talous kasvaa, mutta toistaiseksi kyse on pitkälti niin sanotusta työttömästä kasvusta. Kasvu nojaa aloihin, jotka eivät juuri lisää työllisyyttä ainakaan nopeasti, kuvailee Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.

Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia vuoden takaisesta. Rakenteellinen tarkastelu paljastaa kuitenkin kasvussa heikkouksia erityisesti työllisyyden kannalta, sillä kasvu on painottunut pääomavaltaisiin aloihin joilla työllisyys reagoi hitaasti. Ilman rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalan vaikutusta talous olisi supistunut 0,5 prosenttia. Palveluiden kasvua on viime aikoina vetänyt erityisesti tietopalveluala ja datakeskuksiin liittyvät investoinnit. Myyntiodotukset ovat palvelualoilla vahvistuneet, mutta työllisyysodotukset eivät.

– Kasvu on sinänsä tervetullutta, mutta sen työllisyysvaikutukset jäävät rajallisiksi, jos kysyntä ei leviä työvoimavaltaisille palvelualoille, Pykäri toteaa.

Työllisyys ei automaattisesti reagoi viiveellä

Vaikka palvelualojen myyntiodotukset ovat vahvistuneet, työllisyysodotukset eivät ole seuranneet perässä. Tämä heijastaa kysynnän kapea-alaisuutta ja kuluttajien varovaisuutta.

– Usein sanotaan, että työllisyys seuraa talouskasvua vuoden viiveellä, mutta tämä ei ole mikään luonnonlaki. Erityisesti palvelualoilla työllisyys voi reagoida hyvinkin nopeasti, jos kysyntä vahvistuu. Ajatus pitkästä viiveestä perustuu osin tilastoharhaan ja eri toimialojen erot ovat suuria, Pykäri korostaa.

Paltan ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2026 noin prosentin. Ennusteisiin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta, sillä kotitalouksien käyttäytymistä on viime vuosina arvioitu toistuvasti väärin.

– Luottamus on heikkoa, eikä ole näköpiirissä nopeaa kulutuspiikkiä. Todennäköisempi polku on talouden hidas ja asteittainen vahvistuminen, Pykäri sanoo.

Suomen työllisuusaste ratkaistaan Uudenmaan palvelusektorilla

Kotimaisen kysynnän lama ei selity pelkästään rakentamisen romahduksella. Palveluiden kulutuksen heikkous on jäänyt osin rakentamisen varjoon, vaikka juuri palvelualoilla työllisyyskysymys käytännössä ratkaistaan.

– Uudenmaan palvelusektori on suurempi kuin koko muun Suomen teollisuus, rakentaminen ja maatalous yhteensä. Se on käytännössä ainoa sektori, joka pystyy sulattamaan nykyisen työttömyyden ja kääntämään työllisyyden kasvuun, Pykäri sanoo.

Jos yksityinen kysyntä alkaisi vahvistua erityisesti työvoimavaltaisilla palvelualoilla, työllisyys voisi toipua nopeasti ja työttömyys kääntyä laskuun.

– Ratkaisu on lopulta kuluttajien käsissä. Ilman laaja-alaisempaa palvelukysynnän elpymistä työllisyys pysyy heikkona, vaikka talousluvut näyttäisivätkin plussaa, Pykäri tiivistää.