Helsingin seudun kauppakamari

Kutsu medialle: Voiko Kanadan teknologiansiirtomalli vauhdittaa pk-yritysten kasvua Suomessa?

19.3.2026 12:39:33 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Kutsu

Jaa

Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle?

Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. 

Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen.

EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa.

Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.

Aika: tiistaina 24.3. klo 8.30 - 10.30

Paikka: Kauppakamarin tapahtuma- ja koulutuskeskus, Kalevankatu 12, 00100 Helsinki

Tilaisuudessa:

- esitellään tutkimuksen keskeiset havainnot

- avataan Suomessa käynnistetyt pilotit

- kuullaan konkreettinen yrityscase kasvusta ja kansainvälistymisestä

9.00 Tervetuloa
vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

9.05 Suomi tarvitsee uuden vaihteen: Uusi teknologiakeskus-malli ratkaisemaan mikro- ja pienyritysten sekä koulutuksen, osaamisen ja kasvun haasteita
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö ja toimitusjohtaja Ola Kukkasniemi, Wooden Oy

9.30 Teknologiakeskukset ovat jo täällä

Case 1: vararehtori Marko Forsell, Centria-ammattikorkeakoulu

Case 2: kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu, Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keuda

9.45 Kasvua ja kansainvälistymistä käytännössä: Case Hetitec Oy

Hetitec Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kantola kertoo tamperelaisen teollisuusyrityksen kasvutarinan. Hetitec kasvaa voimakkaasti ja kannattavasti, tuotekehitys sekä tuotanto pyörii täysillä. Viennin osuus yrityksen liikevaihdosta on 80 %, ja yritys rekrytoi jatkuvasti lisää osaajia. 

10.00 Kysymyksiä ja vastauksia ja yhteenveto
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö ja toimitusjohtaja Ola Kukkasniemi, Wooden Oy

Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Malli tarjoaa yrityksille nopean tavan hyödyntää, testata sekä soveltaa uutta teknologiaa.

Yli 40 vuotta toiminut teknologian siirtokeskus-malli on tuottanut Kanadassa vaikuttavia tuloksia: Québecin 59 keskuksen verkosto on viimeisten 12 kuukauden aikana tukenut 5 700 yritystä ja toteuttanut yli 13 000 projektia. Mallin rahoitus perustuu 25-prosenttisesti julkiseen tukeen ja 75-prosenttisesti yritystoimeksiantoihin. 

Keskukset ovat itsenäisiä toimijoita, mutta hyödyntävät oppilaitosten laiteinfraa sekä käyttävät oppilaitosten opettajia ohjaajina ja opiskelijoita avustavina tutkijoina. Järjestelmän tehtävä on tukea talouskasvua ja päivittää opetushenkilöstön osaamista sekä integroida opiskelijoita yrityksiin.

Median ilmoittautumiset maanantaihin 23.3. kello 14 mennessä: Viestintäjohtaja Heini Larros, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@helsinki.chamber.fi, +358 40 526 97 28

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu

Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).

Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu

Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).

Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote

Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.

Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.

Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye