Yksityisen sote-toimijan saapuminen kuntaan vähentää julkisen työllisyyttä ja lisää palveluostoja
20.3.2026 07:20:24 EET | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Uusi tutkimus kertoo, että yksityisen sote-yrityksen saapuminen kuntaan vaikuttaa kunnan tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin useilla tavoilla: julkisen työvoima vähenee ja palkkakulut pienenevät, mutta samalla ostojen määrä kasvaa.
Tutkimuksessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Aalto-yliopiston tutkijat tarkastelevat, miten yksityisten palveluntuottajien markkinoille tulo vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon paikallisiin työmarkkinoihin Suomessa.
”Yksityistä sektoria on esitetty yhdeksi ratkaisuksi julkisen sote-alan resurssipulaan. Tutkimuksemme perusteella yksityisten toimijoiden markkinoille tulo ei kuitenkaan kasvata työntekijöiden määrää kunnassa. Se ei myöskään vähennä kunnan julkisia sote-palvelumenoja, VATT Datahuoneen asiantuntija ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Max Toikka tiivistää tutkimuksen tulokset.
Tutkimus perustuu kattaviin kansallisiin rekisteriaineistoihin vuosilta 2007–2019, ja siinä hyödynnetään kuntien välillä eri aikoihin tapahtunutta yksityisten palveluntuottajien markkinoille tuloa.
Yritysten työntekijöiden määrä kasvaa, julkisen sektorin vähenee
Tutkimuksen mukaan yksityisen palveluntuottajan markkinoille tulo kasvattaa yksityisen sektorin kunnan sote-alan työllisyyttä 2,9 työntekijällä tuhatta asukasta kohden. Samalla julkisen sektorin työllisyys vähenee noin 2,3 työntekijällä tuhatta asukasta kohden, mikä on noin 10 prosenttia kunnan sote-työntekijöistä. Sote-alan kokonaistyöllisyys eli sote-työtä tekevien määrä kunnissa ei juuri muutu.
Erityisesti lähihoitajien ja muiden ammatillisesti koulutettujen hoivatyöntekijöiden määrä julkisella vähenee ja yksityisellä kasvaa. Lääkäreiden, sosiaalityön maistereiden ja muiden korkeammin koulutettujen osalta vastaavia vaikutuksia ei juurikaan havaita.
”Tutkimuksen perusteella yksityisen sektorin kasvu ei näytä lisäävän sote-alan työvoiman kokonaismäärää, vaan muuttaa sitä, millä sektorilla työ tehdään. Tämä on tärkeää huomioida, kun kysyntää ohjataan politiikkatoimilla yksityisiin palveluihin, esimerkiksi laajentamalla Kela-korvauksia”, erikoistutkija Tanja Saxell VATT:sta toteaa.
Vain melko pieni osa yksityisen sektorin työllisyyden kasvusta johtuu työntekijöiden suorasta siirtymisestä julkiselta sektorilta yksityiseen sote-yritykseen. Sen sijaan sote-yritykset houkuttelevat pätevää työvoimaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon pääasiassa muilta toimialoilta ja työvoiman ulkopuolelta.
Kunnan palkkasumma pienenee, mutta palveluostot lisääntyvät
Yksityisellä sektorilla palkat nousevat uuden toimijan markkinoille tulon jälkeen noin 1–2 prosenttia, mikä viittaa lisääntyneeseen työvoiman kysyntään ja kilpailuun työntekijöistä. Julkisen sektorin palkoissa ei sen sijaan havaita selviä muutoksia.
"Julkisen sektorin palkkojen reagoimattomuuden taustalla saattaa olla joustamaton budjetti ja samapalkkaisuusvaatimus; lisätyövoiman houkuttelu paremmilla palkoilla tulisi kalliiksi, jos kaikkien samaa työtä tekevien palkkoja pitäisi nostaa", erikoistutkija Markku Siikanen VATT:sta toteaa.
Tutkimuksen mukaan julkinen sektori sopeutuu yksityisen toimijan markkinoille tuloon muuttamalla sitä, miten palveluja tuotetaan. Julkisen sektorin työllisyys ja palkkamenot vähenevät, mutta samalla ostopalvelut yksityiseltä sektorilta lisääntyvät. Kokonaisuutena kuntien julkiset sosiaali- ja terveyspalvelumenot eivät muutu merkittävästi.
”Yksityisen sektorin laajeneminen siirtää palvelujen tuotantoa julkisesta omasta tuotannosta ostopalveluihin. Työntekijöitään menettävä julkinen sektori ei näytä lisäävän jäljelle jääneiden työntekijöiden työtunteja tai korvaavaan työntekijöitä vähemmän koulutetulla työvoimalla”, Max Toikka toteaa.
Tutkimuksessa ei selvitetty, vaikuttavatko muutokset palveluiden laatuun, käyttöön tai kustannustehokkuuteen eri sektoreilla. Lisätietoja tutkimuksen menetelmistä voi lukea tutkimuksesta.
Yhteyshenkilöt
Max ToikkaAsiantuntijaVATT / Datahuone
Puh:+358 29 551 9454max.toikka@vatt.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti23.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Vuonna 2024 Suomen suurimpien kaupunkien 18–29-vuotiaista joka neljäs oli vähintään kuukauden NEET-tilassa, eli ilman työtä, opiskelua tai muuta rekistereistä näkyvää toimintaa. Useimmille tilanne jäi lyhyeksi.
Kokeile, mittaa, arvioi: resepti parempaan koulutuspolitiikkaan22.10.2026 13:47:48 EEST | Blogi
Kaikilla on lempiteoriansa sille, miksi suomalaisten koululaisten osaaminen on laskenut jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka syistä oltaisiin yksimielisiä, se ei vielä kerro, millä uudistuksilla suunta käännetään. Asiantuntijatkaan eivät ole oraakkeleja. Toimivien uudistusten löytäminen vaatii kokeiluja, joiden vaikutukset mitataan.
Työttömyystilastoissa näkyy opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työllisyysaste on pysynyt Suomessa historiallisen korkeana 2020-luvulla, ja työssäkäyvien määrä on EU:n keskiarvoa parempi. Samaan aikaan työttömyys on yleistä, mihin osaltaan vaikuttaa eläkeläisten ja opiskelijoiden lisääntynyt työnhaku. Tiedot selviävät VATT Datahuoneen uudesta policy briefistä.
Tekoäly osaa tehtäväsi. Viekö se myös työpaikkasi?20.8.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tekoälyn kummisedäksi tituleerattu nobelisti Geoffrey Hinton ennusti vuonna 2016, että tekoäly olisi pian ihmistä parempi tulkitseman röntgenkuvia. Johtopäätös oli selvä: röntgenlääkärien kouluttaminen pitäisi siksi lopettaa välittömästi. Ennustuksesta on tullut todellisuutta, mutta röntgenlääkärien palkat ja työllisyysnäkymät vain jatkavat nousuaan. Mikä Hintonin talousajattelussa meni pieleen?
VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville26.6.2026 07:09:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme