Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja
24.3.2026 07:00:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta.
”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Helsingin seudun kauppakamari vertaili toisen asteen tutkinnon suorittaneita vuodelta 2024 ja korkeakoulujen aloituspaikkoja ja hakeneita (yhteishaun aloituspaikat) vuodelta 2025. Suomessa on 0,96 korkeakoulun aloituspaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti. Uudellamaalla luku on merkittävästi pienempi, vain 0,78 korkeakoulun aloituspaikkaa yhtä toisen asteen tutkintoa suorittanutta kohti.
Alueella ei edelleenkään ole riittävästi korkeakoulujen aloituspaikkoja sen tarpeisiin nähden.
Petteri Orpon hallitusohjelmakirjauksen mukaan korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallituskauden viimeinen vuosi on käynnissä eikä muutosta tilanteeseen ole vielä tullut.
”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
”Uudenmaan osuus koko maan 19-vuotiaista nuorista on jo usean vuoden ollut yli 30 prosenttia, mutta osuus korkeakoulujen aloituspaikoista on jumittunut noin 27 prosenttiin. Tilanne on huolestuttava myös siitä näkökulmasta, että asiantuntijatason tehtävät korostuvat Uudellamaalla”, Vataja jatkaa.
Uudenmaan korkeakoulut ovat vetovoimaisia
Uudenmaan korkeakoulut ovat hyvin vetovoimaisia hakijoiden keskuudessa, sillä peräti 37 prosenttia yhteishaun ensisijaisista hakijoista haki uusmaalaiseen korkeakouluun.
”Haaga-Helian vetovoima on vuosi toisensa jälkeen erinomainen ja moni opiskelija jää vaille haluttua opiskelupaikkaa. Esimerkiksi viime vuonna ensisijaisia hakijoita Haaga-Heliaan oli 15 000, mutta aloituspaikkoja vain 4 100. Vaikka juuri nyt Suomen työllistymisluvut ovat ennätyksellisen huonot, on korkeakoulutuksella edelleen suuri merkitys ja valmistuneet työllistyvät hyvin. Pääkaupunkiseutu kirittää koko Suomea kasvuun”, kommentoi Haaga-Helian rehtori Susanna Niinistö-Sivuranta.
Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari selvittää vuosittain korkeakoulupaikkojen aloituspaikkojen jakautumista Suomessa. Ensimmäinen selvitys tehtiin vuonna 2022.
Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella. Helsingin seudun kauppakamari tekee säännöllisesti selvityksiä toiminta-alueensa osaamis- ja rekrytointitilanteesta.
Korkeakoulujen aloituspaikat Uudellamaalla osoitteessa https://helsinki.chamber.fi tiistaina 24.3. kello 7.00.
Lisätietoja:
Riikka Vataja, johtava asiantuntija, osaaminen ja työelämä, Helsingin seudun kauppakamari, riikka.vataja@helsinki.chamber.fi, 040 536 0954
Susanna Niinistö-Sivuranta, rehtori, toimitusjohtaja, Haaga-Helia, susanna.niinisto-sivuranta@haaga-helia.fi, 029 447 1800
Julkaisun ennakkopyynnöt:
Sara Järvinen, viestinnän vastaava asiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari, sara.jarvinen@helsinki.chamber.fi, 045 7820 6707
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka VatajaJohtava asiantuntijaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 536 0954riikka.vataja@helsinki.chamber.fiSara JärvinenViestinnän vastaava asiantuntijaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 45 782 06707sara.jarvinen@helsinki.chamber.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme