Veronmaksajien kuntaverovertailu 2026: Ero keskituloisten pariskuntien maksamissa kunnittaisissa veroissa on jopa 5 800 euroa
25.3.2026 01:00:00 EET | Veronmaksajain Keskusliitto | Tiedote
Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tänä vuonna eniten tuloveroja Pomarkussa, noin 30 600 euroa. Ero samoista tuloista maksetuissa tuloveroissa maan keveimpään kuntaverottajaan Kauniaisiin on miltei 5 800 euroa. Kunnallisveroprosentti Pomarkussa on 10,9 ja Kauniaisissa 4,7, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusin kuntaverovertailu.
Kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti 38 kuntaa ja alensi viisi. Manner-Suomen keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,03 prosenttiyksikköä. Suurimpia veroprosenttiaan korottaneita kuntia olivat Lahti, Nurmijärvi ja Kerava. Veroprosenttiaan keventäneet kunnat olivat väkiluvultaan pieniä kuntia.
- Tuloveroprosenttien kevennysten taustasyyt vaihtelevat: kuntatalouden sopeutus toisaalla on voinut tuoda pelivaraa, mutta myös uusia tuloja esimerkiksi kaivosmineraaliverosta ja voimalaitosten kiinteistöveroista. Tämä on vähentänyt tarvetta kerätä veroja ansiotuloista, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen sanoo.
Samalla kun kuntien veroprosenttien väliset erot ovat viime vuosina hieman kaventuneet, kunnallisverotus on itsessään kiristynyt. Vuonna 2023 voimaan tulleen sote-uudistuksen jälkeen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on noussut 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2026 tasolla tämä merkitsee ansiotuloverotuksen kiristymistä vajaalla 300 miljoonalla eurolla.
- Kuntaveroprosentit ovat nousseet viime vuodet vähän kerrallaan, mutta pidemmässä tarkastelussa muutos on selvemmin havaittavissa. Myös kiinteistöverotus on kiristynyt. Kitulias talouskasvu on välittynyt kuntien yhteisöverotuloihin negatiivisesti ja muutenkin hillinnyt kuntien kokonaisverokertymän kehitystä.
Maakuntakeskusten vertailussa Helsinki on jälleen kevein verottaja ja Mikkeli kirein. Puolisot maksavat Mikkelissä lähes 3 700 euroa enemmän veroja ja veronluonteisia maksuja kuin Helsingissä.
Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot. Muutokset maakuntakeskusten veroprosenteissa jäivät vähäisiksi, kun vain Lahti päätti veroprosenttiensa korotuksista.
Kuntien verot 2026-selvitys esimerkkilaskelmineen, maakuntien verovertailut sekä lista lievimmin ja ankarimmin verottavista kunnista ovat luettavissa osoitteessa veronmaksajat.fi
Veronmaksajien verkkosivuilla voit testata uudella Ansiotuloverolaskurilla, paljonko maksaisit esimerkiksi palkasta, eläkkeestä tai niiden yhdistelmästä veroa asuin- ja naapurikunnassasi. Laskuri on suunnattu Veronmaksajien jäsenille, mutta sitä voi kokeilla veloituksetta kun luo maksuttomat tutustumistunnukset.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne KalluinenekonomistiVeronmaksajat
Puh:0443210990janne.kalluinen@veronmaksajat.fiTietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 210 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajat VM:n verokartoituksesta: Sopeutukset menosäästöillä – kasvua verorakenteen uudistuksilla26.10.2026 14:02:32 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto pitää valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoitusta sekä verokartoitusta hyvinä lisinä julkisesta taloudesta käytävään keskusteluun. Velkaantumisen taittaminen edellyttää laajaa tietopohjaa ja pitkäjänteisiä päätöksiä. Veronmaksajat kuitenkin torjuu veronkiristykset sopeutuskeinona. Verojen korottamisen sijaan julkisia menoja on hillittävä ja verotoimet suunnattava talouskasvun edistämiseen verotuksen rakennetta muuttamalla. Tulevan hallituksen on sitouduttava julkisen hallinnon uudistamiseen, pitäviin menokehyksiin ja konkreettisiin menosäästöihin. – Erilaiset veronkiristykset tyypillisesti heikentävät kansantalouden kasvua. Hintojen noustessa ansiotuloverotuksen indeksitarkistusten tekemättä jättäminen ja eläkkeiden verotuksen korottaminen merkitsevät ostovoiman heikkenemistä. Tämä vaikuttaa talouteen kielteisesti kulutuksen ja säästämisen vähetessä, toimitusjohtaja Jussi Junni linjaa. Veronmaksajat pitää valtiovarainministeriön ehd
Veronmaksajat VM:n virkapuheenvuorosta: Velkajarrusta pidettävä kiinni – sopeutukset menosäästöillä7.10.2026 10:05:26 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto pitää valtiovarainministeriön virkapuheenvuoroa julkisen talouden vakauttamisesta perusteltuna. Velkaantumisen taittaminen edellyttää pitkäjänteisiä päätöksiä ja julkisen hallinnon uudistamista. Veronmaksajat kuitenkin torjuu veronkiristykset sopeutuskeinona. Niiden sijaan julkisia menoja on hillittävä ja mahdolliset verotoimet suunnattava talouskasvun edistämiseen. Tulevan hallituksen onkin sitouduttava velkajarruun, pitäviin menokehyksiin ja konkreettisiin menosäästöihin. – Julkisen talouden vakauttaminen ja kasvun vahvistaminen on saatava tukemaan toisiaan. Veronkiristyksillä vaarannettaisiin juuri niitä työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä, joiden varaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus rakentuu, toimitusjohtaja Jussi Junni huomauttaa. Veronmaksajat allekirjoittaa ministeriön näkemyksen siitä, että julkisen talouden hoitamista koskevasta parlamentaarisesta sopimuksesta on pidettävä kiinni. Velkajarruun sitoutuminen vahvistaa luottamusta Su
Veronmaksajat budjettiriihestä: Säästölinja jatkuu ensi vuonna, veroissa ei kiristämisen varaa1.9.2026 20:48:00 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa hallituksen budjettiesityksen menosäästöjä painottavaa sopeutuslinjaa. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta ensi vuonnakaan. - Suomessa julkiset menot ovat kaikista EU-maista suurimmat bruttokansantuotteeseen nähden. Se tarkoittaa, että julkisen talouden alijäämä tulee kattaa menosäästöillä ja että veronkiristyksiin ei ole varaa, Junni sanoo. Ensi vuoden budjettiesityksen verokokonaisuus edustaa Junnin mielestä vakaata, kevään kehysriihessä paalutettua linjaa. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropoliittinen poukkoilu olisi haitallista orastavan talouskasvun kannalta. Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin on tärkeä kasvutoimi, josta ei ole järkevää peruuttaa tulevallakaan vaalikaudella. Valtiontalouden haasteista huolimatta nimenomaan tuloveronkevennyksiä tulee Junnin mukaan jatkaa, jotta ihmisillä ja yri
Veronmaksajat budjettiehdotuksesta: Säästölinjaa on hyvä jatkaa - ilman veronkiristyksiä4.8.2026 17:47:29 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton uusi toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen sopeutustoimien kohdistumista menosäästöihin. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta. - Odotamme, että menosäästöihin keskittyvällä linjalla pysytään myös syksyn budjettiriihessä. Olennaista on, ettei Suomen huippukorkeaa verotusta kiristetä ensi vuonna, Junni sanoo. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verokokonaisuus oli Junnin mielestä yllätyksetön, koska hallitus on jo tehnyt toimikautensa suuret veroratkaisut. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropolitiikassa poukkoilun välttäminen on tärkeää, joten on hyvä, että yhteisöveron alentamisesta 18 prosenttiin pidetään kiinni. Tämä turvaa positiivisen talouskehityksen jatkumisen. Pienituloisilla palkansaajilla verotus kevenee ensi vuonna hieman, hyvätuloisilla verotus pysyy puolestaan ennallaan. Esimerkiks
Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2027-2031: Veromuutoksilla kasvua, menosäästöillä tasapainoa9.6.2026 09:02:02 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto on julkaissut linjauksensa vaalikaudelle 2027-2031. Linjausten mukaan Suomen julkinen talous on saatava kestävälle uralle menosäästöillä sekä talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavilla rakenneuudistuksilla – ei yleisillä veronkiristyksillä. Menojen taso on nyt liian korkea suhteessa kansantalouden kantokykyyn, joten säästäväisyyden on oltava selvästi ensisijainen keino tasapainon palauttamisessa. Verotuksen tulee olla vakaata, ennustettavaa ja kohtuullista. Talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen ovat olennaisia edellytyksiä myös Suomen julkisen talouden velkakestävyyden pitkäjänteiselle parantamiselle. Siksi tarvitaan kannustimia työntekoon ja yritteliäisyyteen. Kuluvalla vaalikaudella toteutuvat ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset ovat olleet askelia oikeaan suuntaan. Ne muodostavat tukevan pohjan myös seuraavan vaalikauden veropolitiikalle. Tärkeää on se, ettei työn tekemisen ja teettämisen verotusta ainakaan kiristetä. Tämä koskee myös y
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme