Suomen on vahvistettava omavaraisuutta kasviproteiinin tuotannossa

”Valkuaisomavaraisuus on Suomen ruokajärjestelmän kannalta kriittistä, sillä sen saatavuus vaikuttaa suoraan kotieläintuotannon edellytyksiin ja siten koko elintarvikeketjuun. Tällä hetkellä valkuaisomavaraisuus on matalalla tasolla. Kotimaisen kasvinviljelyn kehittäminen on yksi keskeisistä tekijöistä ruokaturvan parantamisessa”, sanoo HVK:n varautumisasiantuntija Jukka Peltola.

Suomessa ja muissa EU-maissa kotieläintuotanto on suurelta osin riippuvaista täydentävän valkuaisrehun tuonnista EU:n ulkopuolelta. Pitkittyneessä kriisitilanteessa sekä eläinten että ihmisten tarvitsemasta proteiinista eli valkuaisesta voisi tulla pulaa, jos korvaaviin vaihtoehtoihin ei olla varauduttu. Samoin on turvattava kasvinviljelyssä tarvittavat lannoitteet, joiden raaka-aineiden tuonnista Suomi on riippuvainen.

Kotimaisia vaihtoehtoja eläinten rehuihin ja elintarvikkeiden raaka-aineisiin

Eläinten rehuissa tuontisoijaa on jo monilla tiloilla korvattu kotimaisilla vaihtoehdoilla. Herneen viljely on viime vuosina laajentunut, mutta muidenkin valkuaiskasvien viljelyä olisi edistettävä monipuolisuuden lisäämiseksi. Tuholaisriskit kasvavat viljelyalan kasvaessa ja siksi viljelyssä tulisi olla tasapuolisesti erilaisia proteiinikasveja, kuten härkäpapua, makealupiinia ja öljyhamppua. Valkuaiskasvien viljelyllä voidaan myös pienentää lannoitteiden tarvetta, koska palkokasvit sitovat typpeä suoraan ilmakehästä maaperään.

Lisäksi tarvitaan valkuaiskasvien jalostusta paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Lyhyen kasvukauden vuoksi aikaisuus ja kylmänkestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia, samoin myös vastustuskyky kasvitauteja vastaan.

Härkäpavun ja makealupiinin viljelyä voidaan huomattavasti lisätä Etelä- ja Länsi-Suomessa ja myös kokeilla linssin ja soijan viljelyä. Öljyhamppua viljellään jo Oulun seudulla asti. 

Viljelijöitä huolestuttaa viljelyn kannattavuus ja uusien kasvien viljelyyn liittyvät riskit. Tässä auttavat viljelyvarmemmat lajikkeet, hyvät viljelykäytännöt ja uuden teknologian hyödyntäminen.

HVK edistää Suomen ruuantuotannon kriisinkestävyyttä osana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista.  Heikentyneen turvallisuusympäristön takia Suomen on varauduttava pitkittyviin häiriöihin ja kriiseihin, jolloin meriteitse tapahtuva raaka-aineiden tuonti ja muut toimitusketjut voivat häiriintyä.

Huoltovarmuuskeskuksen Ruoka ja vesi 2030 -ohjelmassa toteutettiin Luonnonvarakeskuksen kanssa neljä selvitystä, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa viljaketjun vastuullisuudesta ja valkuaisomavaraisuuden kehittämisestä Suomessa. Tavoitteena on tukea kestävää ja omavaraista maataloutta sekä vähentää ympäristökuormitusta. Selvityksissä on huomioitu maa- ja metsätalousministeriön ruokapoliittinen selonteko.

Selvitykset ovat luettavissa HVK:n verkkosivuilla kohdassa "Julkaisut"

Lisätietoja:

Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Jukka Peltola, p. 029 505 1417, jukka.peltola@nesa.fi

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Minna Haapalainen, p. 029 532 2099, minna.haapalainen@luke.fi

Luonnonvarakeskuksen apulaisprofessori Hamid Khazaei, p. 029 532 2610, hamid.khazaei@luke.fi