Yksi taho laahaa palkka-avoimuudessa – ”Viivyttely voi olla riski”

Duunitorin tuoreesta rekrytointitutkimuksesta selviää, että vain 22 prosenttia työnantajista kertoo olevansa pitkällä palkka-avoimuuteen valmistautumisessa. 31 prosenttia työnantajista on vasta heräilemässä tilanteeseen, ja 8 prosenttia ei ole varautunut lainkaan.

Duunitorin johtavan asiantuntijan Lauri Vaiston mukaan ilmiötä voi selittää EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin liittyvän kansallisen lainsäädännön valmistelun viivästyminen.

”Hallituksen esitystä tarvittavista lakimuutoksista ei ole vielä annettu. Heikon varautumisen syynä voi olla työnantajien tietämättömyys siitä, mihin itse asiassa pitäisi varautua.”

Vaiston mukaan työnantajille tulee kiire, mikäli he haluavat toimia lain mukaan sen astuessa voimaan. Palkka-avoimuusdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika on 7.6.2026.

Vaisto varoittaa, että viivyttely voi olla työnantajalle riski.

”Palkka-avoimuus ei ole vain sääntelykysymys. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten avoimelta ja luotettavalta työnantaja näyttää osaajien silmissä.”

Palkka-avoimuus rekrytoinnissa on yhä harvinaista

Direktiivin myötä työnhakijalle on jatkossa kerrottava tehtävän alkupalkka tai palkkahaarukka riittävän ajoissa rekrytointiprosessin aikana, esimerkiksi työpaikkailmoituksessa. 

Duunitorin rekrytointitutkimuksessa vain 23 prosenttia suomalaisista työnantajista kertoo ilmoittavansa palkan kaikissa työpaikkailmoituksissaan. 28 prosenttia ei puolestaan kerro palkkaa työpaikkailmoituksessa koskaan. 

Duunitorin työpaikkailmoitusdatan perusteella palkan kertominen on vielä harvinaisempaa kuin työnantajien itse ilmoittamat arviot.

Alhaisten lukujen taustalla ovat Lauri Vaiston mukaan työpaikkojen sisäiset palkitsemiskäytännöt.

”Ennen kuin palkoista voi kertoa ulospäin esimerkiksi työpaikkailmoituksessa, työnantajalla pitää olla kestävä tapa määritellä eri työtehtävien vaativuus ja niihin liittyvät palkkatasot. Tätä työtä ei olla kaikilla työpaikoilla vielä tehty.”

Julkinen sektori on yksityistä sektoria pidemmällä

Julkisen sektorin työnantajista 44 prosenttia kertoo aina palkkatiedon työpaikkailmoituksessa. Yksityisellä sektorilla vastaava osuus on vain 12 prosenttia. 

Julkisella sektorilla palkkatiedot ovat julkisia, mikä selittää palkka-avoimuutta myös rekrytointivaiheessa.

Lauri Vaisto kertoo, että palkan ilmoittaminen myös yksityisen sektorin työpaikkailmoituksissa on yleistynyt viime vuosina, joskin hitaasti. Hänen mukaansa yksityisellä sektorilla palkka-avoimuus on myös kulttuurinen kysymys.

”Palkka-avoimuuteen ei olla totuttu, eikä moni työnantaja halua olla ensimmäisten joukossa avaamassa palkkatietoa. Tämä on kuitenkin virhe, sillä palkka-avoimuus voi tuoda työnantajalle kilpailuedun.”

Vaiston mukaan palkka-avoimuus on konkreettinen teko, joka tukee palkkatasa-arvoa ja koko työelämän yhdenvertaisuutta. Se viestii laajemmin työnantajan avoimuudesta ja sitoutumisesta yhdenvertaisuuteen, mikä kiinnostaa myös työnhakijoita.

Palkkatieto vaikuttaa hakupäätökseen

Duunitorin syksyn 2025 työnhakijatutkimuksen mukaan 84 prosenttia työnhakijoista pitää tärkeänä sitä, että avoimen työpaikan palkka kerrotaan työpaikkailmoituksessa. Palkkatietoa arvostavat etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset sekä korkeasti koulutetut työnhakijat.

Saman tutkimuksen mukaan selkeästi kerrottu palkkatieto on toiseksi tärkein tekijä, joka saa osaajan hakemaan avointa työpaikkaa. 

Jopa 28 prosenttia työnhakijoista jättäisi todennäköisesti hakematta tehtävää, jos työpaikkailmoituksessa ei kerrota palkkaa.

Mitä palkka-avoimuusdirektiivi tarkoittaa?

• EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023. 

• Direktiivin kansallinen täytäntöönpano on tehtävä viimeistään 7.6.2026.

• Direktiivin tavoitteena on edistää sukupuolten palkkatasa-arvoa sekä palkkauksen läpinäkyvyyttä. 

• Suomessa palkka-avoimuusdirektiivin edellyttämät lakimuutokset on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäviksi viikolla 16/2026.

Kaipaatko lisätietoa? 

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä!

Duunitorin Kansallinen rekrytointitutkimus 2026 toteutettiin Taloustutkimuksen verkkopaneelissa ja Duunitorin jakaman kyselylinkin kautta 12.1.–13.2.2026. Vastaajia oli yhteensä 360, joista 44 prosenttia työskentelee yli 500 henkeä työllistävissä organisaatioissa. Vastaajat edustivat rekrytointia, henkilöstöjohtoa, liiketoimintajohtoa, viestintää ja rekrytointiin osallistuvia esihenkilöitä. Vuonna 2026 tutkimus julkaistaan teemakohtaisina raportteina, joista toinen käsittelee palkka-avoimuutta rekrytoinnissa.