Huoltovarmuuskeskus: Suomessa ei ole pulaa polttoaineista tai viljasta Lähi-idän sodan takia

Iranin sodan vaikutus huoltovarmuuteen on näkynyt toistaiseksi lievinä ongelmina yritysten toimintakyvyssä liittyen polttoaineiden, raaka-aineiden ja materiaalien hintojen nousuun. Jos sota pitkittyy, varsinaisten saatavuusongelmien mahdollisuus kasvaa esimerkiksi tietyissä raaka-aineissa.

Öljyn alkuperä ei suojaa Suomea hinnannousulta

Suomessa ei ole polttoainepulaa, sillä Suomen raakaöljy ja kaasu saadaan Pohjanmereltä. Nesteen jalostamon kapasiteetti valmistaa raakaöljystä eri polttoainetuotteita on merkittävästi Suomen tarvitsemaa polttoainetarvetta suurempi. Öljytuotteiden hinta nousee silti myös Suomessa, sillä raakaöljy hinnoitellaan kansainvälisillä markkinoilla.

Suomessa ei ole lähikuukausina nähtävissä ongelmia lentopetrolin saatavuudessa. Lentoyhtiöiden tilanne riippuu pitkälti tehdyistä sopimuksista ja hintasuojauksista.

Suomella on velvoite- ja varmuusvarastoissa vähintään viiden kuukauden tarvetta vastaava määrä polttoaineita. Määrä on kansainvälisesti vertailtuna korkea, joten Suomi on hyvin varautunut myös merkittäviin saatavuusongelmiin.

Suomen sähköntuotanto on pääosin riippumatonta fossiilisista polttoaineista. Vaikka kriisi jatkuisi pitkään, sillä ei ole merkittävää suoraa vaikutusta sähkön hintaan Suomessa.

Konfliktin pitkittyessä välilliset vaikutukset kasaantuvat ja vaikuttavat Suomeenkin. Teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden hinnat nousevat, kuljetuskustannukset kallistuvat, globaalien toimitusketjujen viiveet lisääntyvät ja yleinen inflaatio voi kohota. Tämä näkyy kuluttajille hintojen nousuna.

Lähi-itä on keskeinen muovin raaka-aineiden tuottaja myös Suomeen. Muovin raaka-aineiden saatavuuden häiriöt voivat vaikuttaa elintarvikehuoltoon tulevina kuukausina. Vaihtoehtoisten raaka-ainetoimittajien kysyntä on nyt kova ja Suomi on pieni markkina. Erityisesti muovisten elintarvikepakkausten raaka-aineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi.

Suomi on viljantuotannossa omavarainen

Hormuzinsalmen häiriöt voivat vaikuttaa merkittävästi myös kemianteollisuuden raaka-aineiden saantiin. Se voi vähentää esimerkiksi lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden saatavuutta ja nostaa hintoja, mikä heijastuu globaaliin viljantuotantoon.

Suomen ruokajärjestelmä on 80 prosenttisesti omavarainen. Elintarvikeviljan tuotanto on ollut omavaraista pitkään. Elintarvikeviljan saatavuudessa ei ole odotettavissa äkillisiä ja merkittäviä muutoksia tämänhetkisen arvion perusteella. Suomessa tulevan kasvukauden lannoitteet on jo pitkälti hankittu tiloille.

Jos sota Lähi-idässä pitkittyy, lannoitteiden ja polttoaineiden kallistuminen aiheuttaa lisäkustannuksia maatalousyrittäjille. Lannoitteiden käyttö maanviljelyssä todennäköisesti vähenee, viljelyala voi supistua ja sadot pienentyvät. Tilanteen kehittymistä on tarpeen ennakoida tulevina satokausina.

Valtion varmuusvarastoissa on elintarvikeviljaa 9 kuukauden kokonaistarvetta vastaava määrä. Nykyiset viljavarastot riittäisivät kattamaan kotimaisen tuotannon osittaista vähentymistä huomattavan pitkän aikajakson.

Huoltovarmuuden näkökulmasta elintarvikehuollossa on tiettyjä osa-alueita, joiden varautumista on kehitettävä nykyisestä. Näitä ovat esimerkiksi vesihuollon kriisinkestävyys ja vedenhankinnan varajärjestelmät, kotimaisen kasvivalkuaisen saatavuus sekä päivittäistavarakauppojen toimintavarmuus häiriötilanteissa.

Maataloudessa on tarpeen vahvistaa kriittisten tuotantopanosten saatavuutta (lannoitteet, kasvinsuojeluaineet), jotta Suomella säilyy riittävä omavaraisuus myös pitkittyvässä kriisissä.

Lisätietoja:

va. pääjohtaja Janne Känkänen, haastattelupyynnöt: viestinta@nesa.fi