Metsäteollisuus ry esittää ylisääntelyn karsimista ja kilpailukykyä vahvistavia toimia

Vallitsevassa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hallituksen on syytä arvioida rohkeasti ja kriittisesti, saavutetaanko kaikella sääntelyllä haluttua lisäarvoa yhteiskunnalle. Viime vuosina yhä lisääntyvä regulaatio – erityisesti EU-tason ylittävät kansalliset vaatimukset – on kasvattanut Suomessa toimivien yritysten kustannuksia, hallinnollista taakkaa ja heikentänyt investointihalukkuutta.

Kevään kehysriihi tarjoaa tilaisuuden tarkastella norminpurkua kustannustehokkaana keinona vahvistaa Suomen taloudellista kilpailukykyä. Hallitus on jo liikkunut oikeaan suuntaan. Metsäteollisuus ry kiittää pääministeri Petteri Orpon hallitusta siitä, että kuluvalla vaalikaudella on purettu yli 400 tarpeetonta, käytännön elämälle vierasta normia. Tätä työtä on jatkettava määrätietoisesti.

Neuvostokin kannustaa välttämään ylisääntelyä

On tärkeää, että EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa Suomi ei lisää vaatimuksia yli unionin minimitason. Myös Eurooppa-neuvosto rohkaisi tähän suuntaan maaliskuun huippukokouksessaan, jossa jäsenvaltioita kehotettiin välttämään kansallista ylisääntelyä.

Sekä suomalaisten että kansainvälisten yritysten tulisi nähdä Suomi houkuttelevana investointikohteena ja joustavana toimintaympäristönä, jossa halutaan kasvaa.

– Tämä edellyttää, että uusista yritysten kuormitusta lisäävistä sääntelyhankkeista luovutaan ja keskitytään sen sijaan tarpeellisen ja välttämättömän lainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon, Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström sanoo.

Logistiikan energiakustannusten nousu kysyy pikaisia päätöksiä

Normien purkamisen ohella halliuksen tulisi kehysriihessään pureutua logistiikan kasvaneisiin energiakustannuksiin. Ne ovat nousseet lyhyellä aikavälillä poikkeuksellisen voimakkaasti johtuen Iranissa käytävän sodan vaikutuksista sekä aiemmin tehdyistä politiikkatoimista. On syntynyt merkittävä, ennakoimaton kustannusrasite huoltovarmuuskriittiselle logistiikalle ja viennille.

Polttoaineiden hinnannousu merkitsee metsäteollisuuden logistiikkaketjussa arviolta noin 200 miljoonan euron lisäkustannusta vuoden takaiseen verrattuna. Lisäksi tiestön heikkenevä kunto, meriliikenteen päästökauppa, FuelEU Maritime -sääntely sekä biopolttoöljyn jakeluvelvoite lisäävät kustannuksia yli 100 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden aikana. Lähivuosina voimaan tuleva polttoaineiden päästökauppa sekä kiristyvät meri- ja maantieliikenteen uusiutuvien polttoaineiden velvoitteet kasvattavat kustannuksia edelleen.

Nyt olisi hyvä aika ottaa käyttöön kauan valmisteltu ammattidiesel. Samalla tulisi varmistaa, että meriliikenteen päästökaupan tulot kompensoivat vastuullisen meriliikenteen kustannuksia ja tehostaa kuljetusketjuja mahdollistamalla HCT-yhdistelmien käyttö siellä, missä tiestö kestää. Uusia kansallisia lisäkustannuksia, kuten väylämaksun korotusta, tulisi välttää.

Metsäteiden kunto turvattava

Metsäteollisuus on suunnannut hallituksen huomiota kehysriihen alla myös kolmenteen teemaan, kotimaan metsäteiden kuntoon. Teollisuuden raaka-aineen saanti nojaa toimivaan tieverkkoon. Puuraaka-aineesta yli 90 % on peräisin kotimaisista metsistä, ja kuljetukset liikkuvat harvaan liikennöityä metsätieverkkoa pitkin isommille väylille ja edelleen tehtaille.

Metka-tukijärjestelmällä on tuettu metsäteiden perusparannushankkeita. Näitä suunniteltiin vuonna 2025 ennätysmäärä, mutta kaikkia hankkeita ei pystytä toteuttamaan tukien myöntövaltuuden riittämättömyyden vuoksi.

Metsäteollisuus esittää, että hallitus lisää Metka-myöntövaltuutta tie-, suo- ja terveyslannoitushankkeille 10 miljoonalla eurolla. Lisäys varmistaisi aiemmin haettujen perusparannushankkeiden toteuttamisen ja mahdollistaisi myös uusien hankkeiden käynnistämisen.

Lisätietoja:
Maarit Lindström
Johtaja, pääekonomisti
p. 040 531 8262
maarit.lindstrom@forestindustries.fi