Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta
29.4.2026 13:18:17 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.

Asiakaspalautteen voima -kirjassa Kari Korkiakoski antaa kymmenen neuvoa hyvään palautteen keräämiseen.
1. Luo ilmapiiri, jossa palautetta uskalletaan ottaa avoimin mielin vastaan.
Aloita luomalla organisaatiossa ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat ottaa palautetta vastaan ilman selittelyä, kieltämistä tai syyllistämistä. Palaute otetaan usein henkilökohtaisesti, vaikkei ole sellaiseksi tarkoitettu.
2. Kerro asiakkaalle avoimesti, miksi palautetta pyydetään ja mihin sitä käytetään.
Läpinäkyvyys lisää vastaushalukkuutta ja vahvistaa luottamusta. Selkeä viesti kyselyn lähettämisen syistä ja tarkoituksesta on usein tärkeämpi kuin itse kysymys.
3. Aloita palautteen hyödyntäminen aina kysymyksellä: ”Mitä opimme?”
Tämä siirtää keskustelun syyttelystä oppimiseen ja auttaa tunnistamaan palautteiden taustalla olevat toistuvat teemat.
4. Reagoi nopeasti – mieluiten vuorokauden sisällä.
Jos jotain on mennyt pieleen, nopea yhteydenotto on usein tärkeämpää kuin täydellinen vastaus. Nopea reagointi osoittaa, että asiakkaan ääni on tärkeä.
5. Mittaa ennen kaikkea niitä asiakaskokemuksen tavoitteita, jotka organisaatio on itse määritellyt.
Vakiomittarit, kuten NPS ja CSAT, ovat hyödyllisiä, mutta eivät yksin kerro, onnistuuko yritys toteuttamaan omia asiakaskokemuksen tavoitteitaan. Kun mittarit sidotaan selkeisiin tavoitteisiin, niistä tulee kehittämisen työkaluja.
6. Tee palautteen perusteella tehtävät muutokset näkyviksi.
Kerro asiakkaille ja henkilöstölle, mitä palautteen perusteella on tehty. Näkyvä palaute–toiminta–palaute-ketju motivoi antamaan palautetta jatkossa.
7. Hyödynnä avointa palautetta systemaattisesti.
Avoimissa vastauksissa on usein enemmän merkitystä kuin numeroissa. Luo käytäntö, jossa kommentteja tulkitaan yhdessä ja oivallukset kirjataan konkreettiseksi kehityssuunnitelmaksi.
8. Yhdistä data ja tarinat samaan keskusteluun.
Numerot ohjaavat huomion siihen, missä mennään. Tarinat kertovat, miksi. Kun nämä yhdistetään, syntyy laajempi kuva asiakkaiden todellisista kokemuksista.
9. Harjoittele vaikeiden palautteiden käsittelyä.
Kuuntelemisen kulttuuri näkyy erityisesti siinä, miten organisaatio toimii silloin, kun palaute on negatiivista. Tarjoa tiimeille tukea ja työkaluja näiden tilanteiden käsittelyyn.
10. Tee kuuntelemisesta osa arkea, ei projekti tai kampanja.
Palautekulttuuri ei synny ohjeista. Se syntyy pienistä arjen teoista, jotka toistuvat. Kun kuunteleminen on osa ryhmäkeskusteluja, palavereita ja päätöksiä, siitä tulee organisaation tapa toimia.
Kari Korkiakosken Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen (Kauppakamari) ilmestyy 29.4.
Futurelab Experience ja Kari Korkiakoski järjestävät Asiakaspalautteen voima -kirjan julkkarit World Trade Centerissä (WTC) tiistaina 5.5. klo 8.30–10. Toimittajien ilmoittautumiset Kari Korkiakoskelle.
Lisätiedot:
Kari Korkiakoski, asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija, Futurelab Experience, kari.korkiakoski@futurelab.fi, +358 50 516 9551.
Lisätiedot, kirjan toimittajankappalepyynnöt: Taina Parviainen, tuottaja, Helsingin seudun kauppakamari, taina.parviainen@helsinki.chamber.fi, +358 50 358 0846.
Yhteyshenkilöt
Taina ParviainenTuottajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 50 358 0846taina.parviainen@helsinki.chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
