Vaalikauden viimeinen kehysriihi ei tuonut ratkaisua tuomioistuimia uhkaavaan ahdinkoon
30.4.2026 15:23:59 EEST | Tuomioistuinvirasto | Tiedote
Kuluvan vaalikauden alussa laaditun hallitusohjelman mukaan oikeusjärjestelmän toimijoiden rahoitus varmistetaan ja suomalaista oikeusvaltiota vahvistetaan. Tänään julkistettu kehyspäätös vuosille 2027–2030 tarkoittaa sitä, että näistä tavoitteista on luovuttu.
Vaalikauden alussa 20.6.2023 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu (luku 10.2), että hallitus varmistaa oikeusjärjestelmän toimijoiden rahoituksen. Hallitusohjelmassa on näiltä osin viitattu aiemmin vuonna 2022 valmistuneeseen valtioneuvoston selontekoon oikeudenhoidosta ja siinä todettuun lisärahoitustarpeeseen. Hallitusohjelmassa on todettu vielä erikseen, että tuomioistuinlaitoksen toimitilojen ja tietojärjestelmähankkeiden rahoituksesta huolehditaan siten, ettei näiden toteuttaminen ole pois perustoiminnasta. Hallituksen tänään hyväksymä julkisen talouden suunnitelma (kehyspäätös) vuosille 2027–2030 kertoo kuitenkin hallituksen luopuneen näistä tavoitteista.
”Kehyspäätös oli meille pettymys. Olemme kuukausien ajan kertoneet päätöksentekijöille, että kaavailtujen määrärahaleikkausten vaikutukset tuomioistuimille ja suomalaiselle oikeudenhoidolle ovat tuhoisia. Tästä huolimatta leikkaukset on nyt päätetty toteuttaa. Itse asiassa kehysriihessä päätettiin vielä lisäsäästöistä ja ne johtavat siihen, että tarvittavien henkilövähennysten määrä kasvaa vielä ennakoitua suuremmaksi. Nyt tehdyt päätökset tarkoittavat sitä, että meidän on kehyskauden loppuun mennessä vähennettävä yli kymmenen prosenttia henkilöstöstä. Tilanne on historiallinen suomalaisessa oikeusvaltiossa.
Tuomioistuimien osuus valtion menoista on niin pieni − alle 0,5 prosenttia, että riittävien resurssien turvaamisen ei pitäisi olla mahdotonta taloustilanteesta huolimatta”, ylijohtaja Pasi Kumpula sanoo.
Henkilöstön vähennystarve vuodelle 2027 on arviolta 110 henkilötyövuotta, mutta kehyskauden loppuun mennessä (2030) vähennystarve kasvaa noin 400 henkilötyövuoteen. Tätä taustaa vasten on ilmeistä, että hallituksen kehysriihestä julkaistuihin pöytäkirjamerkintöihin kirjattu tavoite siitä, että sopeutustoimia ei kohdennettaisi oikeudenhoidon ydintehtäviin – kuten tuomareihin – on epärealistinen.
Tuomioistuinlaitoksen menojen rakenteen takia säästöt joudutaan kohdistamaan henkilöstöön. Vähennykset johtavat väistämättä siihen, että tuomioistuinten käsittelyajat pidentyvät merkittävästi.
Oikeudenhoidon toimivuus on keskeinen tekijä yhteiskunnan luottamuksen ja turvallisuuden rakentumisessa. Toimiva oikeudenhoito tukee yhteiskuntarauhaa ja luo vakaan toimintaympäristön yksilöille ja yhteisöille. Tuomioistuinten heikentyneet toimintaedellytykset rapauttavat luottamusta oikeusvaltion ydintoimintoihin sekä lisäävät epävarmuutta ja turvattomuuden kokemusta yhteiskunnassa. Tuomioistuinten pistemäinen ja epävakaa rahoitustilanne pakottaa tuomioistuimet sopeuttamaan toimintaansa jatkuvasti sen sijaan, että ne voisivat keskittyä ydintehtäväänsä eli oikeusturvan turvaamiseen. Riittämätön ja epävarma rahoituspohja heikentää mahdollisuuksia rekrytoida ja sitouttaa henkilöstöä, investoida toiminnan kehittämiseen ja digitalisaatioon sekä lyhentää käsittelyaikoja.
Pitkät käsittelyajat muodostavat rikosten uhreille ja muille asianosaisille jo nyt kohtuuttoman pitkiä odotusaikoja. Hallintotuomioistuimissa käsiteltävien lupa- ja verotusasioiden pidentyvät käsittelyajat puolestaan heikentävät investointiympäristön ennakoitavuutta, kun suurten hankkeiden aloitusta joudutaan lykkäämään tuomioistuimen ratkaisujen viipymisen vuoksi.
Parhaillaan on valmisteilla lainmuutoksia, joilla voi olla tuomioistuimien toimintaa sujuvoittava vaikutus. Näiden muutosten voimaantulo ja käytännön vaikutukset realisoituvat kuitenkin aikaisintaan vuosina 2029–2030. Määrärahaleikkaukset johtavat siihen, että tuomioistuimen ruuhkat ehtivät kasvaa kestämättömiksi ennen uudistusten toteuttamista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi KumpulaYlijohtajaTuomioistuinvirasto
Puh:029 565 0516pasi.kumpula@oikeus.fiTuomioistuinvirasto
Tuomioistuinvirasto on itsenäinen keskusvirasto, joka palvelee koko tuomioistuinlaitosta. Tuomioistuinvirasto toimii oikeusministeriön hallinnonalalla. Viraston tehtävänä on huolehtia siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tuomioistuinvirasto
Tommi Vuorialho har utnämnts till Västra Nylands tingsrätts lagman15.9.2026 11:49:41 EEST | Pressmeddelande
Republikens president har i dag utnämnt tingsrättens lagman Tommi Vuorialho till tjänsten som lagman vid Västra Nylands tingsrätt för en tid av sju år för tiden 1.1.2027-31.12.2033.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden laamanniksi Tommi Vuorialho15.9.2026 11:49:41 EEST | Tiedote
Tasavallan presidentti on tänään nimittänyt käräjäoikeuden laamanni Tommi Vuorialhon Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden laamannin virkaan seitsemän vuoden määräajaksi ajalle 1.1.2027-31.12.2033.
Jyrki Rinnemaa har utnämnts till Kymmenedalens tingsrätts lagman15.9.2026 11:49:11 EEST | Pressmeddelande
Republikens president har i dag utnämnt tingsrättens lagman Jyrki Rinnemaa till lagman vid Kymmenedalens tingsrätt för en tid av sju år för tiden 1.1.2027-31.10.2033.
Kymenlaakson käräjäoikeuden laamanniksi Jyrki Rinnemaa15.9.2026 11:49:11 EEST | Tiedote
Tasavallan presidentti on tänään nimittänyt käräjäoikeuden laamanni Jyrki Rinnemaan Kymenlaakson käräjäoikeuden laamannin virkaan seitsemän vuoden määräajaksi ajalle 1.1.2027-31.10.2033.
Petteri Plosila har utnämnts till Södra Savolax tingsrätts lagman15.9.2026 11:48:47 EEST | Pressmeddelande
Republikens president har i dag utnämnt tingsdomare Petteri Plosila till tjänsten som lagman vid Södra Savolax tingsrätt för en tid av sju år för tiden 1.11.2026–31.10.2033.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme