Tutkijat ehdottavat keinoja perusopetuksen oppimistulosten kääntämiseksi nousuun

Suomen perusopetuksen oppimistulokset ovat olleet laskussa jo pitkään. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti 2024 työryhmätyön tarkastelemaan oppimistuloskehitystä ja tekemään ehdotuksia oppimistulosten kääntämiseksi nousuun. Työryhmä luovutti raporttinsa opetusministerille 29.4. (linkki: työryhmän loppuraportti).

Tiedeakatemia toteutti työryhmän käyttöön tiedekoosteen, joka kokoaa yhteen tutkijoiden ehdotuksia opetuksen keinoiksi tukemaan oppimistulosten parantamista. Tiedekooste koskee opetustilanteita ja pedagogisia keinoja, joka oli yksi osa-alue oppimistulostyöryhmän työssä.

Kirjoja luetaan yhä vähemmän

Ensimmäisten luokkien luku- ja kirjoitustaidon opetusmenetelmät ovat suomalaisen koulujärjestelmän vahvuus. Silti vielä kolmannen luokan alussa oppilaiden lukutaito vaihtelee suuresti. Lukutaidon tason laskuun on vaikuttanut esimerkiksi lukuharrastuksen väheneminen ja se, että pidempiä tekstejä luetaan vähemmän. Aiemmassa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tutkimuksessa ilmeni, että peruskoulun päättävistä oppilaista 59 prosenttia ei ollut lukenut yhtään kirjaa menneen kuukauden aikana.

Esimerkiksi PISA-tuloksissa paremmin viime vuosina menestyneessä Virossa koulussa luettavien kirjojen määrää ohjataan kansallisella tasolla.

”Myös kriittisen lukutaidon opetusta tarvitaan lisää. Tämän päivän jatkuvasti muuttuva digitaalinen tekstiympäristö on haaste kriittisen lukutaidon opetukselle. On varmistettava, että opettajat saavat riittävästi uusimpaan tutkimukseen pohjautuvaa täydennyskoulutusta”, sanoo Pirjo Kulju yliopistonlehtori Tampereen yliopistosta.

Kirjoitustaito jää usein lukutaidon varjoon tutkimuksessa, julkisessa keskustelussa ja kansainvälisessä vertailussa. Etenkin kirjoittamisen opettamisen menetelmistä ja kirjoitustaidoista 3.–9. luokilla tiedetään Suomessa vähän.

Tutkijoiden ratkaisuehdotuksia opetuksen kehittämiseen:

• 3. luokasta eteenpäin on hyödyllistä tehdä opetukseen lisäpanostuksia lukemisen ja kirjoittamisen sujuvoittamiseen sekä oppimisen etenemisen seurantaan.
• Lukemisen tukemisessa erityisen hyödyllisiksi on todettu yhteisöllisen lukemisen menetelmät, kuten lukupiirit. Myös lukustrategioiden harjoittelusta on hyviä tuloksia.
• Kirjoitustaitoa voidaan tutkitusti edistää yhteiskirjoittamisen ja prosessikirjoittamisen avulla sekä hyödyntäen eri tekstilajien lukemista, tulkintaa ja tuottamista yhdistävää genrepedagogiikkaa.

 

Iso joukko oppilaita ei saavuta riittävää perustaitopohjaa matematiikassa peruskoulun aikana

Matematiikan taidot kehittyvät hierarkkisesti eli edistyneempien taitojen oppiminen edellyttää aiemmin opittujen taitojen hallintaa. Perustaitojen rakentuminen edellyttää kehityksen yksilöllisen vaihtelun huomioimista opetuksessa ja oppimisen tuessa. Vahvasti oppikirjan mukaan etenevä opetus ei huomioi taitojen vahvistamista yksilön tarpeen mukaisesti, ja kokeisiin perustuva arviointi antaa lähinnä tietoa siitä, mitä oppilas muistaa lähiaikoina opetetuista ja kerratuista asioista.

”Matematiikassa taitoerot heikkojen ja keskitasoisesti suoriutuvien oppilaiden välillä jatkavat kasvuaan peruskoulun aikana eli kaikki oppilaat eivät hyödy opetuksesta samoissa määrin. Huolestuttavaa on, että osalla peruskoulun hyväksytysti suorittaneista nuorista osaaminen vastaa alakoulun toisen tai kolmannen luokan tasoa, mikä ei ole riittävä pohja jatko-opinnoille. Käsitteellistä ymmärrystä vahvistava harjoittelu on osoitettu tehokkaaksi tavaksi tukea matematiikan perustaitojen oppimista – sen on havaittu myös vähentävän matematiikkaan liittyvää ahdistusta”, sanoo professori Tuire Koponen Jyväskylän yliopistosta.

Tutkijoiden ratkaisuehdotuksia opetuksen kehittämiseen:

• Matematiikassa koulujärjestelmään tarvitaan välineet, joilla seurata perustaitojen kehittymistä ja oppimisen pysyvyyttä ja jotka ohjaavat tarvittaessa kertaamaan perustaitoja.
• Eriyttävä ja joustava matematiikan opetus on edellytys hierarkkisesti rakentuvien taitojen oppimiselle. Käsitteelliseen ymmärtämiseen pohjaava laskustrategiaharjoittelu on tehokas tapa tukea laskutaidon sujuvuutta oppilailla, joilla on matematiikassa vaikeuksia.

Huomioitava myös:

• Luokanopettajien perustutkintoon ei mahdu laajasti yhden oppiaineen opintoja, jonka vuoksi luokanopettajille tulee olla mahdollisuus säännölliseen täydennyskoulutukseen luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan opetusmenetelmistä.

Uusi tiedekooste: Perusopetuksen keinot oppimisen ja oppimistulosten parantamiseen

Aiheesta voi haastatella työhön osallistuneita tutkijoita olemalla heihin suoraan yhteydessä:

• Pirjo Kulju, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto pirjo.kulju@tuni.fi, puh. 0408341652 (suomen kielen ja kirjallisuuden opetus)
• Tuire Koponen, professori Jyväskylän yliopisto,  tuire.k.koponen@jyu.fi, puh. 0408054629 (matematiikan opetus)
• Mikko Aro, professori Jyväskylän yliopisto, mikko.t.aro@jyu.fi  puh. 0408053632 (erityispedagogiikka, oppimisen vaikeudet)

MIKÄ ON SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN TIETOKOOSTE?

• Tietokooste tarjoaa tutkijoiden asiantuntija-arvioihin perustuvan tilannekuvan sekä tutkimuspohjaisia suosituksia. Työhön osallistui yhteensä kahdeksan tutkijaa eri yliopistoista ja tieto on koottu lokakuussa 2025.
• Suomalainen Tiedeakatemia kehittää erilaisia vaikuttavia tapoja tutkimustiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
• Tietokoosteet kokoavat nopeasti ajankohtaisiin aiheisiin liittyvää monialaista tutkimustietoa.
• Tutustu tarkemmin Tiedeakatemian toimintaan ja aiempiin tietokoosteisiin: https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/tietokoosteet/