Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026: Elpyminen on hidasta ja epätasaista – investoinnit ratkaisevat alueiden suunnan
6.5.2026 10:00:00 EEST | KEHA-keskus | Tiedote
Suomen alueiden taloudellinen ja toiminnallinen kehitys on keväällä 2026 edelleen jakautunutta ja epävarmaa. Osa alueista hyötyy puhtaan siirtymän, energian, datatalouden sekä turvallisuus- ja puolustusteollisuuden investoinneista, kun taas osalla Suomea kehitystä jarruttavat heikko suhdanne, vähenevä väestö ja pitkittyvä työttömyys.
Elpyminen etenee, mutta hitaasti ja alueittain eri tahtiin
Suomen kokonaistalouden näkymää leimaa varovainen ja epätasainen elpyminen. Heikko yksityinen kysyntä, investointien varovaisuus ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttavat erityisesti vientivetoisiin ja teollisuusvaltaisiin alueisiin. Maakuntien väliset kehityserot ovat suuria, ja alueiden kehitys suuntautuu yhä selvemmin eri urille.
Kasvua kannattelevilla alueilla investoinnit, osaaminen ja kansainväliset kytkennät vahvistavat elinvoimaa. Samaan aikaan rakennemuutoksesta kärsivillä ja väestöltään supistuvilla alueilla kehitys perustuu sopeutumiseen ja kriisinkestävyyteen.
Investointien toteutuminen ratkaisee näkymän
Puhtaan siirtymän hankkeet, energia- ja datakeskusinvestoinnit sekä turvallisuus- ja kaksikäyttöteknologiat luovat merkittävää kasvupotentiaalia seuraaville vuosille. Lyhyellä aikavälillä kehitys on kuitenkin vielä varovaista, ja hankkeiden aikataulut, rahoituksen saatavuus, lupaprosessit sekä infrastruktuurin riittävyys nousevat ratkaisevaan rooliin.
Alueellinen kehitys on siten entistä investointivetoisempaa, mutta niin ollen myös herkkää viivästyksille. Toteutuessaan investoinnit käynnistävät laajoja kerrannaisvaikutuksia työllisyyteen, alihankintaan ja palveluihin.
Työmarkkinatilanne pysyy heikkona lähikuukausina
Työmarkkinatilanne on keväällä 2026 kokonaisuutena heikko koko maassa. Työttömyys on kasvanut useimmilla alueilla, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden kasvu on keskeinen huolenaihe. Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut, mikä kuvastaa suhdanteen vaisuutta.
Samanaikaisesti osaajapula ei ole kadonnut kokonaan: tietyillä aloilla ja alueilla rekrytointihaasteet jatkuvat. Työmarkkinoiden keskeinen haaste on osaamisen ja työn kysynnän kohtaanto, joka korostuu investointien käynnistyessä.
Alueellisten kehitysnäkymien kokoamisesta ja valtakunnallisen yhteensovituksen päävastuu on siirtynyt vuoden 2026 alusta lähtien KEHA-keskuksen, joka koordinoi kokonaisuutta tiiviissä yhteistyössä Elinvoimakeskusten ja sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa. Katsaus muodostaa keskeisen osan lyhyen aikavälin alue-ennakointia (yksi vuosi eteenpäin) ja tukee päätöksentekoa kansallisella ja alueellisella tasolla.
Arviot perustuvat KEHA-keskuksen kokoamaan Alueelliset kehitysnäkymät kevät 2026-raporttiin, joka kokoaa Elinvoimakeskusten ja muiden aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta sekä 6 ja 12 kuukauden näkymistä. Arviot on tehty maaliskuussa 2026 ja niitä on päivitetty huhtikuun aikana ajantasaisilla tiedoilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo BergmanJohtava asiantuntija (ennakointi)KEHA-keskus
Puh:+358 295025070timo.bergman@keha-keskus.fiLinkit
KEHA-keskus – Valtakunnallinen asiantuntija hallinnon, digitalisaation ja työllisyyden kehittämisessä
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) on valtion asiantuntijavirasto, joka tukee työllisyyttä, kotoutumista, digitalisaatiota ja tiedolla johtamista. KEHA-keskus vastaa myös elinvoimakeskusten kehittämis- ja hallintopalveluista. Lisäksi viraston erillisyksikkönä toimii Siviilipalveluskeskus ja muita erityistehtäviä ovat esimerkiksi virastoille tarjottavat tietojärjestelmät sekä maksatukseen ja valtionapuihin liittyvät tehtävät.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KEHA-keskus
Arbetslösheten fortsätter att öka, fler arbetssökande deltog i tjänster22.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Under augusti anmäldes 32 900 nya lediga jobb till Jobbmarknaden, vilket är 800 färre än ett år tidigare. Vid utgången av månaden fanns det 329 600 arbetslösa arbetssökande inom kommunernas sysselsättningstjänster och 398 400 personer inom den breda arbetslösheten. Uppgifterna framgår av den färska Sysselsättningsöversikten från Sysselsättnings-, utvecklings- och förvaltningscentret (UF-centret).
Työttömyys jatkoi kasvuaan, palveluihin osallistui aiempaa useampi työnhakija22.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työmarkkinatorille ilmoitettiin elokuun aikana 32 900 uutta työpaikkaa, mikä on 800 paikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntien työllisyyspalveluissa oli kuukauden lopussa 329 600 työtöntä työnhakijaa ja laajan työttömyyden piirissä 398 400 henkilöä. Tiedot käyvät ilmi Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) tuoreesta Työllisyyskatsauksesta.
Unemployment continued to rise, more jobseekers participated in services22.9.2026 08:00:00 EEST | Press release
During August, 32,900 new vacancies were reported to Job Market Finland, 800 fewer than a year earlier. At the end of the month, municipal employment services had 329,600 unemployed jobseekers, while 398,400 people were in broad unemployment. The figures are presented in the latest Employment Bulletin published by the Employment, Development and Administration Centre (KEHA Centre).
Syksyn 2026 ennakointikierros käynnissä: elinvoima, työvoima ja osaaminen14.9.2026 13:08:31 EEST | Tiedote
Työvoimabarometrin ja Alueellisten kehitysnäkymien syksyn 2026 ennakointikierros on käynnistynyt elinvoimakeskuksissa eri puolilla maata. Kierroksen aikana syntyy barometriin yhden vuoden päähän tarkasteluhetkestä ulottuvaa ennakointitietoa alueiden kehityksestä, toimialoista, ammateista ja osaamistarpeista valtakunnallisesti ja maakunnittain.
Fler personer i aktiveringsservice25.8.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Under juli anmäldes 27 700 nya lediga arbetsplatser till Jobbmarknaden vid UF-centret, vilket var 400 fler platser än ett år tidigare. I slutet av månaden fanns det 361 800 arbetslösa arbetssökande, och sammanlagt 422 400 personer omfattades av den breda arbetslösheten. Uppgifterna framgår av Sysselsättnings-, utvecklings- och förvaltningscentrets (UF-centret) sysselsättningsöversikt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme