Kysely: Turvaa ja toimintakykyä – suomalaiset haluavat vahvan ja omavaraisen Euroopan unionin

Suomalaiset näkevät EU:n yhä vahvemmin geopoliittisena toimijana, jonka tehtävänä on turvata vakautta ja turvallisuutta. Kansalaiset antavat tuen kunnianhimoisillekin päätöksille, jos ne vahvistavat Euroopan ja Suomen toimintakykyä.

Tämä selviää Sitran ja EVAn yhteisestä EU-kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin maaliskuussa 2026 osana EVAn Arvo- ja asennetutkimusten sarjaa. Eurooppa-päivän alla julkaistuun muistioon Vahvempi Eurooppa, mutta millä ehdoilla? on koottu kyselyn ensimmäiset tulokset, jotka koskevat kumppanuuksia ja strategista toimijuutta.

”Kyselyn perusteella suomalaiset eivät suhtaudu EU:hun vain taloudellisena yhteistyönä tai sääntelykoneistona. Unionilta odotetaan nyt ennen kaikkea toimintakykyä: kykyä vahvistaa Euroopan turvallisuutta, turvata kriittisiä resursseja ja vähentää riippuvuuksia epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa”, sanoo muistion pääkirjoittaja Timo Miettinen. Hän toimii Sitran vanhempana neuvonantajana.

Omavaraisuuden lisäämistä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä

Suomalaiset tukevat kyselyn perusteella vankasti EU:n strategista autonomiaa, riippuvuuksien vähentämistä ja kriittisten resurssien suojaamista. Selvä enemmistö vastaajista (79 %) kannattaa EU:n omavaraisuuden vahvistamista kriittisissä teknologioissa ja tuotteissa. Esimerkkejä kriittisistä teknologioista ovat puolijohteet ja tekoäly. Myös ruokaturvaan ja energiantuotantoon panostaminen nähdään tärkeänä.

Riippuvuuksien vähentäminen ei kohdistu kyselyssä vain Kiinaan tai muihin autoritaarisiin hallintoihin, vaan myös Yhdysvaltoihin. 77 prosenttia vastaajista katsoo, että Euroopan on vähennettävä teknologista ja taloudellista riippuvuuttaan Yhdysvalloista, vaikka maa nähdään edelleen tärkeänä turvallisuuskumppanina. Poikkeuksellisen laaja tuki (76 %) on myös amerikkalaisten ja kiinalaisten jättiyritysten vallan rajoittamiselle.

Ilmasto- ja turvallisuuspolitiikan välillä näkyy uusi jännite: enemmistön mielestä Euroopan on vähennettävä teknologista riippuvuuttaan Kiinasta, vaikka se hidastaisi ilmastotoimia.

Kauppapolitiikassa suomalaiset eivät tavoittele sulkeutumista, vaan hallittua suunnanmuutosta. Uusien kumppanuuksien etsiminen esimerkiksi Intian, Brasilian tai Vietnamin kaltaisista nousevista talouksista saa suomalaisilta laajaa tukea, erityisesti jos se auttaa vähentämään riippuvuutta Kiinasta. Tuki kuitenkin heikkenee, jos sopimusten kustannukset kohdistuvat näkyvästi omiin elinkeinoihin, kuten maatalouteen.

Myös suomalaisten suhde EU:n arvolähtöisyyteen on muuttunut aiempaa käytännöllisemmäksi. Unionilta ei odoteta pelkkää moraalista johtajuutta, mutta sitä ei myöskään enää nähdä vain oman edun ajajana.

”EU:n vahvistuminen ei tarkoita arvoista luopumista, vaan niiden soveltamista muuttuneessa maailmassa.  Moni näyttää hyväksyvän yhteistyön myös sellaisten kumppanien kanssa, jotka eivät jaa kaikkia eurooppalaisia arvoja – kunhan se vahvistaa unionin toimintakykyä ja vähentää haitallisia riippuvuuksia esimerkiksi Kiinasta”, sanoo johtava asiantuntija Riikka Marjamäki. Hän johtaa EU:n tulevaisuuden johtamiskoulutusta Sitrassa.

Uutta tietoa suomalaisten EU-näkemyksistä

Sitran ja EVAn yhteinen EU-kysely antaa uudenlaista tietoa suomalaisten näkemyksistä niille, jotka tekevät tai valmistelevat Eurooppaa koskevia ratkaisuja.

”Suhtautuminen Euroopan unioniin on varsin arvostavaa, ja myös valmius EU-integraation tiivistämiseen on nykyisin merkittävästi takavuosia laajempaa. Tämänkertainen, yhteistyössä Sitran kanssa tehty tutkimus antaa uutta tietoa siitä, mihin suomalaiset ovat EU:ssa valmiita ja mihin eivät muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa”, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Suomalaisten EU-näkemyksiä on seurattu osana EVAn Arvo- ja asennetutkimusta jo vuodesta 1992 lähtien.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 047 henkilön antamiin vastauksiin. Lisäksi kyselyyn vastasi kutsuttuna 34 EU-asiantuntijaa. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Tiedot kerättiin 17.–30.3.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa).

Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

Nyt julkaistu Vahvempi Eurooppa, mutta millä ehdoilla? -muistio käsittelee kyselytutkimuksen osioita, jotka liittyvät kumppanuuksiin ja geopolitiikkaan. Muut kyselytutkimuksen teemat ja tulokset julkaistaan myöhemmin.