Heikko salasana voi viedä koko digi-identiteetin – näin suojaudut kansainvälisenä salasanapäivänä
7.5.2026 08:00:00 EEST | DNA Oyj | Tiedote
Torstaina 7.5.2026 vietetään kansainvälistä salasanapäivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa, että salasana on yhä yksi tärkeimmistä ja samalla myös haavoittuvimmista suojakeinoista digiarjessa. Liian moni käyttää heikkoja tai kierrätettyjä salasanoja, vaikka niiden riskit ovat kasvaneet merkittävästi. Pelkkä lyhyt ja kryptinen salasana ei enää riitä suojaamaan käyttäjiä.
DNA:n tietoturvapäällikkö Mikko Kulmalan mukaan uudet menetelmät pystyvät purkamaan lyhyitä salasanoja helposti, vaikka ne sisältäisivät erikoismerkkejä satunnaisessa järjestyksessä.
“Salasana on edelleen tärkeä, mutta enää se ei yksin riitä. Nykyisin pitäisi aina ajatella vähintään kahta tekijää: jotakin, minkä vain itse tietää kuten salasanaa sekä jotakin, minkä itse omistaa, kuten puhelimessa oleva tunnistautumissovellus”, Kulmala sanoo.
Tärkeintä on kuitenkin aloittaa riskien kartoittaminen ja tehdä esimerkiksi yksi tunnistautumiseen liittyvä parannus jo tänään.
“Aloita miettimällä, miten tällä hetkellä toimit. Pitäisikö jonkin sähköpostin salasana päivittää pitkäksi ja uniikiksi? Olisiko mahdollista ottaa monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön? Voisiko tänään olla hyvä päivä tutustua salasananhallintaohjelmiin? Riskejä kannattaa pienentää yksi kerrallaan”, Kulmala vinkkaa.
Heikot ja kierrätetyt salasanat altistavat ketjumurroille
Merkittävä osa tietomurroista liittyy yhä heikkoihin tai uudelleenkäytettyihin salasanoihin. Rikolliset hyödyntävät automaatiota ja vuotaneita käyttäjätunnuksia, joita testataan laajasti eri palveluissa. Näillä vuotaneilla tunnus–salasana‑pareilla pyritään kirjautumaan laajasti eri puolilla maailmaa tarjottaviin palveluihin.
“Jos sama salasana on käytössä monessa paikassa, yksikin vuoto voi avata lukuisia ovia. Hyökkäykset ovat pitkälti automatisoituja, joten riski ei ole teoreettinen, vaan valitettavan todellinen”, Kulmala kertoo.
“Kannattaa myös huolehtia siitä, että salasanan syöttää vain niissä tilanteissa, kun tietää kirjautuvansa luotettavalle sivustolle ja kun kirjautumispyyntö liittyy varmasti omiin toimiin. Valitettavasti myös verkkorikolliset pyrkivät saamaan ihmisiä kirjautumaan omille huijaussivuilleen”, Kulmala jatkaa.
Kaikki käyttäjätilit eivät kuitenkaan ole aivan yhtä kriittisiä. Erityisen huolellisesti kannattaa suojata sähköposti, joka toimii usein avaimena muihin palveluihin.
“Monille sähköposti on tärkein yksittäinen tili, koska sen kautta voi nollata muiden palveluiden salasanoja. Sosiaalisen median palvelujen kautta identiteetin väärinkäytön riski on puolestaan kohonnut, joten niihinkin on syytä kiinnittää erityishuomiota. Luonnollisesti myös työ- ja yritysjärjestelmistä sekä pilvipalveluista on syytä huolehtia. Lisäksi työhön ja vapaa-aikaan liittyvät salasanat on syytä pitää erillään”, Kulmala sanoo.
Vahva salasana on pitkä ja uniikki
Parhaiden salasanakäytäntöjen mukaan tärkeintä ei ole erikoismerkkien määrä, vaan salasanan pituus ja yksilöllisyys. Kun käytössä on kymmeniä palveluja, ei uniikkien salasanojen muistaminen ole realistista ilman apuvälineitä. Lisäksi tietoturvan taso nousee merkittävästi, kun salasanaa täydennetään muilla keinoilla.
“Salasananhallintaohjelma on tällä hetkellä käytännössä välttämättömyys, joka luo ja säilyttää vahvat salasanat turvallisesti. Sen avulla voi käyttää oikeasti pitkiä ja uniikkeja salasanoja ilman, että ne täytyisi muistaa itse. Tämän päälle parhaan suojan tuovat lisäkerrokset kuten tunnistautumissovellukset, jolloin hyökkääjä ei pääse eteenpäin pelkällä vuotaneella salasanalla ilman toista tunnistautumistekijää”, Kulmala toteaa.
Heikosti suojattu tili voi johtaa rahallisiin menetyksiin, identiteettivarkauksiin, henkilökohtaisten tietojen vuotamiseen, mainehaittoihin ja huijauksiin. Pahimmillaan vahinko tapahtuu nopeasti ja käy kalliiksi.
“Hyökkäys voi edetä minuuteissa. Kun sähköpostitili on kaapattu, seuraavat vaiheet automatisoidaan nopeasti, ja vahinko ehtii tapahtua ennen kuin käyttäjä edes huomaa mitään”, Kulmala sanoo.
DNA:n asiantuntijan vinkit salasanapäivänä:
- Käytä pitkää salasanalauseketta (vähintään 14–16 merkkiä) tai salasananhallintaohjelmaa, joka luo pitkiä ja uniikkeja salasanoja
- Jos teet salasanalausekkeen, suosi useita kokonaisia sanoja tai lauseita, joita on helppo muistaa ja yhdistele kieliä, murteita ja henkilökohtaisia elementtejä
- Jos teet salasanalausekkeen, vältä ilmeisiä sanoja ja tietoja (nimi, syntymävuosi)
- Älä käytä samaa salasanaa missään muussa palvelussa
- Ota käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen (MFA)
- Käytä biometristä tunnistusta kuten sormenjälki- tai kasvojentunnistusta
Lisätietoja medialle:
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Yhdessä katsomme turvallisempaan ja älykkäämpään tulevaisuuteen. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. Asiakkaamme ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteiden verkkojen liittymäasiakkuutta. Meidät on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työnantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2025 liikevaihtomme oli 1 128 miljoonaa euroa ja meillä työskentelee noin 1 600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Facebookissa @DNA.fi, Instagramissa ja Threadsissa @dna_fi sekä LinkedInissä @DNA-Oyj.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Puuskainen myrsky voi katkaista netin hetkessä – näin nopeasti operaattori reagoi häiriöihin12.6.2026 13:35:00 EEST | Tiedote
Perjantaille varoitetut myrskypuuskat voivat kaataa puita ja katkaista yhteyksiä eri puolilla Suomea. DNA:n valvomon asiantuntija paljastaa, mitä verkon kulisseissa tapahtuu häiriötilanteessa ja miten suomalaisten netti pidetään toiminnassa myös sään ääriolosuhteissa.
Gusty storm can cut internet connection in an instant – How quickly a network operator responds to disruptions12.6.2026 13:35:00 EEST | Press release
Storm gusts forecast for Friday may fell trees and disrupt connections across Finland. A specialist from DNA’s operations center reveals what happens behind the scenes during disruptions and how Finns’ internet is kept running even in extreme weather conditions.
Koululaistutkimus: Reilu kolmasosa vanhemmista valinnut lapsen ensipuhelimeksi kellopuhelimen – niiden suosiossa huima loikka vuodessa11.6.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
DNA:n Koululaistutkimukseen tänä vuonna osallistuneista 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista 36 prosenttia kertoi hankkineensa kellopuhelimen lapsensa ensipuhelimeksi. Viime vuonna näin vastasi 16 prosenttia. Lisäksi entistä useammalla 5–9-vuotiaalla lapsella ei ole minkäänlaista puhelinta henkilökohtaisessa käytössään. Asiantuntijan mukaan näin nopeita muutoksia nähdään harvoin.
School survey: Over a third of parents chose a smartwatch phone as their child’s first phone – popularity has surged in just one year11.6.2026 08:30:00 EEST | Press release
According to DNA’s School Survey, 36% of parents of children aged 5–12 reported that they had chosen a smartwatch phone as their child’s first phone this year. Last year, the figure was 16%. Additionally, an increasing number of children aged 5–9 do not have any personal phone at all. According to an expert, changes this rapid are rarely seen.
DNA selvitti: Tässä ovat Suomen puheliaimmat kunnat ja kaupungit9.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset soittavat edelleen paljon mobiilipuheluita, mutta aktiivisuus vaihtelee merkittävästi erikokoisten kaupunkien ja kuntien välillä. DNA:n vuoden mittainen vertailu paljastaa, että puheliaimmat suomalaiset soitettujen minuuttimäärien perusteella asuvat pääosin pienillä paikkakunnilla. Asukaskohtaisessa tarkastelussa selvä ykkönen on Jämijärvi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme