Arviointi: KEHA-keskuksen Työvoimabarometri palvelee hyvin asiantuntijoita – kansalaisille ja työnantajille palvelu jää vielä etäiseksi

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Työvoimabarometrin arviointitutkimus valmistui helmikuussa 2026. Vuodenvaihteen 2025-2026 molemmin puolin toteutetun arvioinnin mukaan Työvoimabarometri tuottaa pääosin hyvin sellaista tietoa, jota sen keskeiset käyttäjät tarvitsevat työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkasteluun sekä päätöksenteon tueksi. Arviointitutkimuksen tavoitteena oli selvittää palvelun nykyinen hyödyllisyys, käyttäjäkokemukset ja käyttötavat. Se toteutettiin monimenetelmällisesti hyödyntäen dokumenttianalyysia, kävijätilastoja, asiantuntijahaastatteluja, käyttäjäkyselyä sekä validointityöpajaa. 

Käyttäjämäärät maltillisia – aktiivisin käyttö asiantuntijoiden keskuudessa 

Arviointitutkimuksen käyttäjäkyselyn vastaajista (N=575) suurin osa oli käyttänyt Työvoimabarometria enintään muutamia kertoja vuoden aikana. Noin neljäsosa vastaajista oli käyttänyt kohtaantoon liittyvää tilastotietoa tai ennakointitietoa kuukausittain tai useammin. Käyttäjäanalytiikan mukaan Työvoimabarometrilla on kuukausittain noin 500–1000 aktiivista käyttäjää ja lisäksi muutamia tuhansia satunnaisia kävijöitä. 

Kävijäanalyysin perusteella palvelua käyttää rajattu asiantuntijakohderyhmä eikä se tavoita laajasti kansalaisia tai työnantajia. Suurin osa kyselyyn vastanneista käyttää palvelua vain muutamia kertoja vuodessa. Aktiivisempi hyödyntäminen keskittyy pienemmälle joukolle, joka tarvitsee säännöllisesti tilasto- ja ennakointitietoa. Työlupatietoihin kohdentuu näitä vähemmän kysyntää. 

Koulutuksen suunnittelu keskeinen käyttökohde 

Barometria hyödynnetään erityisesti seuraavissa tehtävissä: 

• koulutuksen ja osaamistarpeiden suunnittelu 

• strateginen suunnittelu ja päätöksenteon tuki 

• työllisyyspalvelujen ja asiakastyön tukeminen 

• rajatusti työperäisen maahanmuuton ja työlupaprosessien tietotarpeet 

Käyttötavat vaihtelevat käyttäjäryhmittäin ja riippuvat siitä, millaista tietoa heidän omat tehtävänsä edellyttävät. 

Peruskonsepti koetaan toimivaksi – jatkokehittämiselle selkeä tarve 

Kokonaisuutena Työvoimabarometrin nähdään olevan edelleen tarpeellinen. Käyttäjät pitävät määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistämistä toimivana ratkaisuna ja arvioivat barometrin ominaisuuksia pääosin positiivisesti. 

Työvoimabarometri tuottaa käyttäjien mukaan erityisesti lisäarvoa: 

• koko maan ja maakunnallisen kokonaiskuvan muodostamisessa 

• yhteisen viitekehyksen tarjoamisessa työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkasteluun 

Arvioinnin perusteella palvelulla on tulevaisuudessakin tärkeä rooli päätöksenteon ja ennakoinnin tukena. 

Kehittämisen suuntaviivat valmisteltu yhdessä 

Tutkimuksen toteutti Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) toimeksiannosta Owal Group Oy. Arviointitutkimuksen valmistumisen jälkeen KEHA-keskus on vienyt tutkimuksesta nousseita kehitystoimenpiteitä käytäntöön ja osallistanut kehittämiseen Työvoimabarometrin koordinaatioryhmän, jossa on edustus sen lisäksi elinvoimakeskuksista sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Yhteisen kehittämistyön tuloksena ovat syntyneet seuraavat kokonaisuudet, joiden pohjalta Työvoimabarometriä kehitetään vuoden 2026 aikana niin ennakoinnin tietotuotteena kuin ennakointiprosessina: 

• ensisijaisten kohderyhmien ja käyttötarkoitusten määrittely sekä kävijäanalytiikan kehittäminen 

• ennakoinnin tietotuotteiden yhteensovittaminen 

• järjestelmän käytettävyyden ja tiedon laadun parantaminen 

• ennakointiprosessin laadun kehittäminen