Miten ymmärtää kärsimystä vaikeina aikoina? Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Tiedekulmassa 3.6.
20.5.2026 10:11:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Vaikeat ajat koettelevat uskoa tulevaisuuteen. Erityisesti nuorten kasvavat toivottomuuden kokemukset osoittavat, kuinka tärkeää on löytää kannattelevia ja merkityksellisiä näkökulmia kärsimyksen keskellä. Mutta miten kärsimyksestä voidaan puhua tavalla, joka ei vähättele, mitätöi tai oikeuta sitä osana jotakin suurempaa hyvää?
Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikkö kutsuu keskustelemaan kärsimyksestä, eettisestä vastuusta ja paremman maailman mahdollisuuksista aikana, jolloin inhimillinen ja ei-inhimillinen kärsimys on sekä näkyvämpää että helpommin sivuutettavaa kuin koskaan. Tuore hanke esittelee tutkimusteemansa Tiedekulmassa 3.6.
Huippuyksikkö on kahdeksanvuotinen (2026–2033) monitieteinen hanke, joka on saanut usean miljoonan euron rahoituksen. Sen ytimessä on melioristinen ajatus: vaikka kärsimystä ei voida poistaa eikä perustella mielekkäästi, elämää ja maailmaa voidaan silti tehdä paremmaksi (lat. melior=parempi) yhteisten tekojen ja ponnistelujen kautta.
– Kutsumme pohtimaan, voisiko melioristinen ajattelu tarjota realistisen suunnan kohti suvaitsevampaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa taloudellisen epävarmuuden, eriarvoisuuden ja globaalien kriisien keskellä – ilman sinisilmäistä optimismia tai lamaannuttavaa pessimismiä, sanoo hankkeen johtaja Sami Pihlström.
Ajassamme voimistuvat ilmiöt, jotka koettelevat oikeusvaltion, etiikan ja ihmisarvon perusteita. Siksi katse on suunnattava historiaan: mitä menneisyyden äärimmäiset julmuudet ja kärsimys merkitsevät nykyisyydelle?
Keskustelussa tarkastellaan myös uskonnollisten ja sekulaarien maailmankatsomusten vaikutusta siihen, miten suhtaudumme sairauteen, ikääntymiseen ja kuolemaan. Lisäksi esiin nousee kirjallisuuden voima: millaisia näkökulmia ilmastofiktio, dystopiat ja muu kirjallisuus paljastavat kärsimyksestä, toivosta ja ihmisten kyvystä selviytyä murrosten keskellä?
Keskustelemassa ovat Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikön johtaja Sami Pihlström sekä tutkimusryhmien johtajat Timo Koistinen, Virpi Mäkinen ja Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta sekä Sari Kivistö Tampereen yliopistosta.
Keskustelua moderoi kulttuuritoimittaja ja tietokirjailija Jussi Ahlroth.
Tervetuloa keskustelemaan Tiedekulman Stagelle (Yliopistonkatu 4). keskiviikkona 3.6. klo 17–19. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatissa keskustelun aikana, ja tilaisuuden lopussa varataan aikaa yhteiselle keskustelulle.
Tilaisuutta voi seurata etänä täältä: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/en/tiedekulma/event/details/412676210/
Tapahtuman tallenne on katsottavissa Tiedekulman sivuilla kahden viikon ajan tapahtuman jälkeen.
Tilaisuuden järjestää Suomen Akatemian Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikkö, Teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Virpi Mäkinen
puh. 050 318 5434
virpi.makinen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme