Ruokahävikki voi olla myös valinta
21.5.2026 10:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Ruokahävikki ei synny vain tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, vaan se voi olla myös valinta ajankäytön ja kustannusten näkökulmasta. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miksi ruokahävikki ei vähene, vaikka halua olisikin.
Suomessa kaikesta poisheitetystä ruoasta kotitalouksien osuus on lähes puolet, ja ruokahävikki on yksi ruokaan liittyvistä keskeisistä kestävyyshaasteista. Poliittisista sitoumuksista ja lisääntyvästä tietoisuudesta huolimatta ruokahävikki ei ole Suomessa vähentynyt odotetulla tavalla.
Perinteisesti ruokahävikin syynä on pidetty sitä, että kuluttajilta puuttuu tietoa ja taitoja. Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että ruokahävikki voi syntyä kuluttajan valinnoista, ei huolimattomuudesta tai tiedonpuutteesta.
– Kotitalouksien päätökset ruoan kulutuksesta ja hävikin määrästä eivät riipu vain ruokahävikin kustannuksista, vaan myös siitä paljonko hävikin välttäminen maksaa. Voi olla edullisempaa heittää pois pilaantumaan unohtuneet raaka-aineet kuin käyttää aikaa huolelliseen ateriasuunnitteluun, ruoanlaittotaitojen kehittämiseen tai tähteiden hyödyntämiseen. Siksi ruokahävikin vähentäminen ei ole yksinkertaista, kertoo väitöskirjatutkija Aino Friman.
Jos hävikin vähentäminen maksaa enemmän kuin itse hävikki, kotitalouksilla on vähän syitä muuttaa toimintatapojaan. Vähiten ruokaa hukataan siellä, missä ruoanlaittotaidot ovat parhaat tai missä hävikin vähentäminen on helpointa. Taitojen kehittäminen vaatii kuitenkin aikaa ja vaivaa.
Ruokahävikin vähentämisellä on laajempia taloudellisia seurauksia. Kun kotitaloudet heittävät vähemmän ruokaa pois, he myös ostavat vähemmän. Tämä pienentää maatalouden ja elintarviketeollisuuden arvonlisää. Vaikutus on merkittävä alueilla, joiden talous nojaa vahvasti ruoantuotantoon. Vaikka ruokahävikin vähentäminen voi kasvattaa investointeja ja bruttokansantuotetta, kansallisella tasolla ruoanlaittoon kuluva lisäaika on pois palkkatyöstä. Kotitaloudet saattavat säästää ruokakuluissa, mutta samalla menettää ansiotuloja.
Tutkimus osoittaa myös, että kaikki keinot eivät ole samanarvoisia taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Ruoanlaittotaitojen parantaminen lisää kotitalouksien hyvinvointia, mutta verotukseen perustuvat ohjauskeinot heikentävät sitä.
Tutkimus on tehty suomalaisen aineiston pohjalta, mutta tulokset ovat sovellettavissa muihinkin EU-maihin, jotka pyrkivät toteuttamaan EU:n jätedirektiivin mukaisia ruokahävikkitavoitteita.
– Ruokahävikki ei ole vain käyttäytymiskysymys, vaan taloudellinen ilmiö, johon vaikuttavat rajoitteet – kuten aika ja raha – sekä kannustimet ja kompromissit. Yksi ratkaisu ei sovi kaikille, sillä eri kotitalouksilla on erilaiset rajoitteet. Pelkkä neuvonta ei riitä, vaan tarvitaan myös rakenteellisia ratkaisuja ja alueelliset erot huomioivaa tukea, Friman sanoo.
Aino Friman väitteli 8.5.2026 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The drivers and economic effects of food waste reduction in Finland". Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aino Friman
Väitöskirjatutkija
aino.friman@helsinki.fi
0294158063
0503422613
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme