Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Suomalaisten sijoittaminen on yleistynyt vauhdilla 15 vuoden aikana, selviää Aalto-yliopiston laajasta tutkimuksesta. Se paljastaa, että suomalaisten omistamien osakkeiden ja sijoitusrahastojen arvo kasvoi vuosina 2009–2023 41 miljardista eurosta 101 miljardiin euroon.

Kauppakorkeakoulun omistajuuden professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista yhteistyössä Pörssisäätiön kanssa. Aiemmat sijoittamista koskevat selvitykset ovat usein perustuneet kyselyihin, mutta nyt julkaistu tutkimus pohjautuu koko väestön kattavaan rekisteriaineistoon. Sen ansiosta suomalaisten sijoittamista voidaan tarkastella aiempaa luotettavammin ja yksityiskohtaisemmin.

Suomi kuuluu eurooppalaiseen kärkeen sijoittamisen yleisyydessä: vertailussa Suomen edelle nousee vain Ruotsi. Vuonna 2009 osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sijoitti vajaa neljännes suomalaisista, mutta vuonna 2023 luku oli jo 35 prosenttia. Kun samaan kotitalouteen kuuluvat sijoittajat lasketaan yhdeksi kotitaloudeksi, sijoittavia kotitalouksia oli vuonna 2023 jo lähes puolet eli 47 prosenttia.

”Suomessa ei ole totuttu ajattelemaan, että olisimme sijoittamisen mallimaa. Tutkimuksen perusteella siihen olisi kuitenkin syytä. Suomalaiset ovat aivan Euroopan kärkeä myös talousosaamisessa”, Knüpfer sanoo.

Tutkimus haastaa samalla sitkeän käsityksen suomalaisista varovaisina säästäjinä, jotka makuuttavat rahansa pankkitileillä.

”Suomessa sijoittamisesta on tullut olennainen osa kansalaisten arkea. Kehitys on tapahtunut pitkälti ilman merkittäviä valtion politiikkatoimia, mikä tekee muutoksesta etenkin Ruotsiin verrattuna poikkeuksellisen”, Knüpfer sanoo.

Sijoittamisen yleistymisen taustalla Suomessa vaikuttanevat muun muassa sijoittamista käsittelevien sisältöjen lisääntyminen sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa, pankkien kilpailu sijoittaja-asiakkaista, osakesäästötilin käyttöönotto ja talousosaamisen vahvistaminen kouluissa.

Sijoitusvarallisuuden määrässä Suomi sijoittuu myös Euroopan kärkeen, vaikkakin ero Ruotsiin on edelleen merkittävä. Ruotsalaisilla on osakkeissa ja rahastoissa 58 prosenttia likvidistä rahoitusvarallisuudesta, mutta Suomessa luku on yli 13 prosenttiyksikköä pienempi.

”Meillä sijoitusten osuus säästöistä on vielä pieni verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa valtio on kannustanut kansalaisia sijoittamaan esimerkiksi uudistamalla eläkejärjestelmää ja verotuksella, mitä meilläkin tulisi harkita”, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sanoo.

Vaikka sijoittaminen on yleistynyt, isolla osalla sijoittajista on vain vähän sijoituksia. Suomalaisten kotitalouksien sijoitussalkkujen mediaaniarvo oli 8 732 euroa vuonna 2023. Sijoitussalkkujen keskiarvo taas oli 75 035 euroa.

Sijoituksillaan vähintään miljoonan euron varallisuuden kartuttaneita oli Suomessa vuonna 2023 yhteensä 9 775. Nämä sijoitusmiljonäärit omistivat yksinään 43 prosenttia koko sijoitusvarallisuudesta. Yli 10 miljoonan euron sijoitusvarallisuus oli 492 ihmisellä.

Sijoittajissa näkyvät myös selvät väestöryhmien erot. Keskimääräinen sijoittaja on Knüpferin mukaan muuta väestöä vanhempi ja todennäköisemmin mies, kaupunkilainen, ruotsinkielinen sekä yliopistokoulutettu. Naiset muodostavat jo lähes puolet sijoittajista, mutta heillä on miehiä vähemmän sijoitusvarallisuutta.

Kun sijoittaminen on yleistynyt, myös sijoittajien merkitys taloudessa ja yhteiskunnassa on kasvanut.

”On yhteiskunnallisesti merkityksellistä, että suomalaiset haluavat pyrkiä vaurastumaan sijoittamalla. Sijoittajat rahoittavat myös suoraan ja välillisesti yritysten kasvua”, Pörssisäätiön Lounasmeri sanoo.

Sijoittamisen yleistyminen näyttää jatkuvan edelleen.

”Suomessa ollaan pian tilanteessa, jossa enemmistö kotitalouksista sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin. Olemme jo nyt Euroopan kärkeä. Seuraava kysymys kuuluu, miten Suomesta voisi tulla ykkönen”, Knüpfer päättää.

Lisää tutkimuksesta Aalto Ownership Labin sivuilla