Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea
26.5.2026 07:39:35 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Suomessa syntyy Kehitysvammaliiton arvion mukaan vuosittain 600–3 000 lasta, joiden kehitystä äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on vaurioittanut pysyvästi. Moni heistä jää ilman diagnoosia ja tukea.
Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat seurasivat 80 kuusivuotiaan lapsen kehitystä, oppimisvalmiuksia ja arjen haasteita. Lapsista 28 oli altistunut alkoholille sikiöaikana ja 52 toimi verrokkeina. Lähes 80 prosenttia altistuneista lapsista sai tutkimuksen yhteydessä FASD-diagnoosin. Yhdelläkään ei ollut diagnoosia aiemmin.
FASD tulee sanoista fetal alcohol spectrum disorders. Se kattaa sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat kehityshäiriöt. Niitä ovat esimerkiksi oppimisen ja muistin vaikeudet, ADHD-piirteet, muutokset kasvonpiirteissä ja kasvun häiriöt.
Oppiminen ja keskittyminen tuottavat vaikeuksia
Altistuneet lapset suoriutuivat verrokkeja heikommin tehtävissä, jotka mittasivat päättelyä, ongelmanratkaisua ja muistia. Vanhemmat ja päiväkodin opettajat raportoivat heillä myös enemmän ADHD-piirteitä, sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmia ja arjen haasteita.
Tutkijat korostavat ongelmien huomaamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Diagnoosi avaa pääsyn tukeen, jota lapsi tarvitsee päiväkodissa, koulussa ja muussa arjessa.
– Mitä aikaisemmin lapsi saa diagnoosin, sitä paremmin voidaan tukea lapsen kehitystä ja toimintakykyä, tutkimusta johtanut Nina Kaminen-Ahola painottaa.
Tulokset ovat osa laajempaa tutkimusta, jossa etsitään alkoholialtistuksen aiheuttamia molekyylitason muutoksia, joita voidaan käyttää vaurioiden varhaisessa diagnosoinnissa
Alkuraskaus on alkion herkin vaihe
Tutkijat odottivat, että pitkäkestoinen altistus näkyisi lapsessa selvemmin kuin lyhyt. Tulos yllätti. Ennen kahdeksatta raskausviikkoa altistuneilla lapsilla oli yhtä paljon hermoston kehitykseen ja kasvonpiirteisiin liittyviä poikkeavuuksia kuin pidempään altistuneilla. Vain kasvuhäiriö jäi pois, jos altistus rajoittui alkuraskauteen.
Havainto on tärkeä, koska raskaus ei aina ole tiedossa raskauden ensimmäisillä viikoilla.
– Kaikki eivät vielä tiedä olevansa raskaana alkion kannalta herkimmässä vaiheessa, joten alkoholi kannattaa jättää pois jo raskautta suunniteltaessa, lapsia tutkinut lastenneurologi Mirjami Jolma muistuttaa.
Tutkimus Dysmorphological and neuropsychological phenotypes of prenatally alcohol-exposed six-year-old children: a prospective longitudinal birth cohort study on avoimesti luettavissa Alcohol Clinical and Experimental Research -julkaisusarjassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nina Kaminen-Ahola
Puh:0504482768nina.kaminen@helsinki.fiMirjami Jolma
mirjami.jolma@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiTietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme