Helsingin yliopisto: Maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulussa ei auta ratkaisemaan koulutustason noston haastetta
22.5.2026 12:23:27 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori ja hallitus pitävät korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostamista välttämättömänä tavoitteena. Hallituksen esittämä malli maksullisista tutkinnoista avoimessa korkeakouluopetuksessa ei kuitenkaan ole oikea keino tavoitteen saavuttamiseen. Nuorten tutkintokoulutusten säilyttäminen saavutettavana ja maksuttomana on tärkeä osa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta. Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovatkin hankkeen ohjausryhmässä esittäneet osaamistason nostoon vaihtoehdoksi maksullisia lyhyttutkintoja.
Helsingin yliopisto on antanut lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta, jossa korkeakouluille annettaisiin mahdollisuus järjestää suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta myös maksullisena avoimena korkeakouluopetuksena. Esityksen tavoitteena on laajentaa tutkintokoulutuksen tarjontaa ilman julkisen rahoituksen lisäämistä. Helsingin yliopisto ei pidä esitystä kannatettavana.
Helsingin yliopisto pitää koulutus- ja osaamistason nostamista Suomelle keskeisenä tavoitteena. Yliopiston näkemyksen mukaan esityksessä ei kuitenkaan osoiteta riittävän selvästi, miten malli saavuttaisi sille asetetut tavoitteet. Epäselväksi jää esimerkiksi olisiko avoimen korkeakoulutuksen maksullisille tutkinnoille kysyntää, miten niihin ohjautuisi lähinnä jo ensimmäisen korkeakoulututkintonsa suorittaneita ja miten ne olisi mahdollista toteuttaa ilman julkista rahoitusta.
Hallituksen esittämä malli lisäisi myös järjestelmän hallinnollista monimutkaisuutta, synnyttäisi epäselvyyksiä hinnoittelusta ja opiskelijan asemasta sekä lisäisi koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen liittyviä riskejä.
Lyhyttutkinnot tarjoaisivat täydentävän ja ketterän vaihtoehdon avoimen koulutuksen kehittämiseen
Helsingin yliopisto on yhdessä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa esittänyt, että rakentavampi vaihtoehto olisi kehittää koulutusjärjestelmään maksullisia, 60 opintopisteen lyhyttutkintoja.
Kansainvälisesti lyhyet, maksulliset tutkinnot ovat kasvava korkeakoulutuksen trendi. Lyhyttutkintomalli voisi vähentää painetta käyttää toista samantasoista maksutonta tutkintoa uudelleenkouluttautumiseen. Samalla se loisi korkeakouluille nykyistä paremmat mahdollisuudet rakentaa nopeasti uusia koulutuskokonaisuuksia työmarkkinoiden tarpeisiin, nouseville aloille ja uutta luoville osaamisalueille.
“Korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostaminen on Suomelle välttämätöntä. Siksi tarvitsemme ratkaisuja, jotka ovat vaikuttavia, selkeitä ja koulutuksellisesti kestäviä. Lyhyttutkinnot toisivat yhtenäisemmän ja selkeämmän viitekehyksen jatkuvalle oppimiselle. Tämä tukisi niin avoimen korkeakoulutuksen uudistumista kuin opintosetelin käyttöönottoakin. On valitettavaa, että tämä valmisteluryhmässä esitetty malli on hallituksen luonnoksessa kokonaan sivuutettu”, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.
Helsingin yliopiston mukaan avoimen korkeakoulutuksen vahvistaminen on kannatettavaa, mutta sen tulisi tapahtua tavalla, joka tukee koulutuksellista tasa-arvoa, opiskelijoiden oikeusturvaa ja yliopistojen mahdollisuuksia järjestää laadukasta koulutusta. Jos maksullisen avoimen korkeakoulutuksen valmistelua jatketaan, tulisi perustuslakivaliokunnan arvioida malli sen kannalta, miten se vaikuttaa yhdenvertaisuuden toteutumiseen koulutuksessa.
Yhteyshenkilöt
Suvi SaarinenViestintäpäällikköViestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:0505447508suvi.saarinen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme