Kotimaisen varhaisperunan satokausi on käynnissä – tuore pottu on kesän odotettu herkku

 Varhaisperunan viljely Suomessa

Suomessa viljellään varhaisperunaa nykyisin noin 700 hehtaarin alalla. Varhaisperunaa tuottavia tiloja on Suomessa noin 290. Keskimääräinen tuotantoala oli 2,4 hehtaaria tilaa kohden, mutta tilojen välillä on suurta vaihtelua. Tuotanto on vahvasti keskittynyt Varsinais-Suomeen, jossa viljellään noin kolme neljäsosaa maan varhaisperunoista. Suurimpia tuotantokuntia ovat Laitila, Naantali, Uusikaupunki ja Parainen.

Varhaisperunan viljely on kevään olosuhteissa tarkkaa ja vaativaa työtä. Perunaa suojataan hallalta harsoilla, muoveilla ja kastelulla, ja satoa seurataan tiiviisti kevään vaihtelevissa säissä. Tänä keväänä viljelijöiden työhön ovat vaikuttaneet muun muassa kuivuus, viileät jaksot, tuulet sekä paikoin valkohäntäpeurojen aiheuttamat harsovahingot.

Kevään sääolot ovat koetelleet varhaisperunan viljelijöitä, mutta viime viikkojen aikana näkymät ovat parantuneet selvästi. Viljelijä Mika Törnen mukaan perunan kehitystä on saatu seurata tänä vuonna tavallista tarkemmin.

– Pari viikkoa sitten tunnelmat olivat aivan toiset kuin nyt. Kevät oli pitkä ja kylmä, ja kasvustoissa näkyi paljon epätasaisuutta. Nyt peruna on kuitenkin ottanut hyvin kasvua kiinni ja pellolla näyttää jo aivan erilaiselta. Sadosta on tulossa keskinkertainen, Törne kertoo.

Tuoreus erottaa kotimaisen varhaisperunan

Varhaisperuna on herkkä tuoretuote. Sen kuori on ohut, mukula vaalea ja sileä, ja tuore kuori irtoaa helposti sormella pyyhkäisemällä. Kotimaisen varhaisperunan maku on mieto, raikas ja makeahko, ja laadukas varhaispottu on suutuntumaltaan kermainen ja napakka.

– Kotimaisen varhaisperunan suurin valtti on tuoreus. Parhaimmillaan peruna nostetaan samana päivänä, kun se päätyy kuluttajan kattilaan, MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen sanoo.

Kotimaisen varhaisperunan erityisyys perustuu ennen kaikkea tuoreuteen. Tuontiperunat ovat usein olleet nostettuna ja varastoituna useita päiviä ennen kauppaan päätymistä, kun taas suomalainen varhaisperuna voi parhaimmillaan olla kuluttajan kattilassa nostotuoreena.

Kuluttajan kannattaa tarkistaa perunan alkuperä kaupassa. Irtomyynnissä olevista perunoista on ilmoitettava alkuperämaa ja laatuluokka. Usein esillä ovat myös lajike ja viljelijän nimi. Vihannesten oma alkuperä- ja laatumerkki Sirkkalehtimerkki kertoo, että kyseessä on ensiluokkainen suomalainen tuote.

Varhaisperuna kuuluu suomalaiseen kesään

Varhaisperunan viljelyssä sää ratkaisee paljon, eikä kasvukauden etenemistä voi kiirehtiä. Törnen mukaan kulunut kevät on muistuttanut jälleen siitä, kuinka vahvasti viljely on luonnon ehdoilla tapahtuvaa työtä.

– Peruna ei kasva käskemällä, vaan säiden ehdoilla. Tänä keväänä on saanut olla kärsivällinen, mutta nyt näyttää siltä, että juhannuspöytiin saadaan laadukasta kotimaista varhaisperunaa, Törne sanoo.

Kesän perunatapahtumia:
- Silli ja uussi peruni 6.6. Röölässä
- De Vita Päron -perunafestivaali 13.6. Nauvossa
- Neitsytperunafestivaali 12.–13.6. Turussa
- Varhaisperunapäivä 15.6. Turussa osana Turun Ruokaviikkoja
- Koko perheen retki perunapellon laitaan 24.6. Pori/Harjavalta, SuomiAreena-viikon yhteydessä

Perunakuvia median käyttöön: https://mtk.emmi.fi/l/fvkFXCstkS2T

Reseptejä varhaisperunakauteen:
Uuden sadon hölskypotut, perunavartaat ja yrttidippi https://www.mtk.fi/-/holskypotut-perunavartaat-yrttidippi
Perunasalaatti varhaisperunoista ja herneistä https://www.mtk.fi/-/perunasalaatti
Kolme kastiketta varhaisperunoille https://www.mtk.fi/-/kastike-varhaisperunoille

Lisätiedot:
Mika Törne, rymättyläläinen perunanviljelijä, MTK-Varsinais-Suomen Varhaisperunatoimikunnan puheenjohtaja, 0400 774351, kivikota@gmail.com
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802 
Antti Lavonen, asiantuntija, peruna, MTK, 040 558 0512