Koiran ja omistajan tunnetilat tahdistuvat fysiologiaan asti
27.5.2026 18:10:26 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys näkyy paitsi käyttäytymisessä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun pari viettää vapaasti aikaa yhdessä.
Koirat kiintyvät ihmisiin, mutta tämän lajienvälisen suhteen emotionaalisia mekanismeja tunnetaan edelleen puutteellisesti. Aija Koskelan väitöstutkimuksessa tutkittiin tätä vuorovaikutusta mittaamalla sekä koiran että omistajan sydämen sykettä, fyysistä aktiivisuutta ja koiran käyttäytymistä eri tilanteissa.
Tutkimuksessa 54 koiraa omistajineen teki lyhyitä vuorovaikutustehtäviä ja vietti vapaata aikaa yhdessä. Koirien fyysistä aktiivisuutta ja sykettä mitattiin koko tutkimuksen ajan; toisessa tutkimuksessa samat mittaukset tehtiin myös omistajille.
Erityisesti vapaan yhdessäolon aikana koiran ja omistajan sykevälivaihtelu oli yhteydessä toisiinsa. Vuorovaikutustehtävissä taas koiran ja omistajan fyysinen aktiivisuus vaihteli samansuuntaisesti.
– Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys ei näy vain käyttäytymisessä, vaan myös autonomisen hermoston toiminnassa. Koira ja omistaja vaikuttavat reagoivan herkästi toistensa tunnetiloihin, kertoo väittelijä Aija Koskela.
Omistajan suhde koiraan näkyy koiran sykevälivaihtelussa
Koiran sykevälivaihteluun vaikuttivat koiran koon ja rodun lisäksi omistajan luonne sekä se, kuinka paljon koira ja omistaja viettivät aikaa yhdessä. Myös omistajan kokema emotionaalinen läheisyys ja omistamiseen liittyvä arjen kuormittuneisuus heijastuivat koiran fysiologiaan. Omistajan tutkimuksenaikaista sykevälivaihtelua taas selitti pelkästään koiran sykevälivaihtelu.
– Tulokset tukevat käsitystä siitä, että koiran ja ihmisen välisessä suhteessa on samoja tunteiden yhteissäätelyn ja kiintymyssuhteen piirteitä kuin ihmisten välisissä suhteissa. Ihmisen kanssa yhteistyöhön jalostetut koirarodut voivat olla erityisen herkkiä omistajiensa tunnetiloille, Koskela sanoo.
Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa toteutettu tutkimus syventää ymmärrystä koiran ja ihmisen välisen suhteen biologisesta perustasta ja tarkentaa samalla koirien sykevälivaihtelun tutkimusmenetelmiä.
Väitöksen tiedot
FM Aija Koskela väittelee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa 1.6.2026 klo 12 salissa Athena 302 (Siltavuorenpenger 3, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Lina Roth Linköpingin yliopistosta Ruotsista ja kustoksena dosentti Laura Hänninen Helsingin yliopistosta. Väitöskirja kuuluu eläinten hyvinvointitieteen alaan. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aija Koskela
Puhelinnumeron saa pyydettäessä viestinnältä.
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme