Vieraskieliset perheet yleistyneet – ukrainalaisia perheitä jo lähes 7 000
1.6.2026 08:04:20 EEST | Tilastokeskus | Tiedote
Suomessa 8 % kaikista perheistä oli vuonna 2025 sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat vieraskielisiä. Osuus on sama kuin vuotta aiemmin. Pitkällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut reipasta. Vuonna 1995 vieraskielisiä perheitä oli vain 1 % kaikista perheistä.
Ruotsinkielisten perheiden osuus on pysynyt 4 %:ssa ja saamenkielisten perheiden alle prosentissa vuodesta 1995 asti. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen perheet-tilastosta.
”Suurin osa perheistä on edelleen suomenkielisiä, vaikka osuus on pienentynyt 30 vuodessa 10 prosenttiyksikköä. Viime vuonna 81 prosentissa perheistä ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat suomenkielisiä”, yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.
Perheistä 3 %:ssa puolisot puhuvat eri kotimaisia kieliä. Kotimaankielisen ja vieraskielisen puolison muodostamia perheitä oli 5 %. Vuonna 1995 tämä osuus oli 1 %.
Perheissä voidaan puhua myös useampia kieliä. Koska väestötietojärjestelmässä yhdellä ihmisellä voi olla vain yksi äidinkieli, jäävät mahdolliset muut kielet piiloon. Yksi ihminen voi olla myös kaksi- tai monikielinen, mutta hän näkyy väestötietojärjestelmässä ja siten myös tilastossa vain yhden kielen mukaan.
Vieraskielisissä perheissä yleisimmät kielet ovat venäjä, viro, arabia, ukraina ja farsi.
Lapsiperheissä suurempi osuus vieraskielisiä kuin kaikissa perheissä
Vieraskielisten lapsiperheiden osuus oli 14 % kaikista lapsiperheistä vuonna 2025. Vuonna 1995 vieraskielisiä lapsiperheitä oli 1 % ja vuonna 2015 jo 7 %. Vieraskielisessä lapsiperheessä molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi on vieraskielinen. Myös ne perheet, joissa toinen puoliso on vieraskielinen ja toinen kotimaankielinen, ovat yleistyneet. Tällaisten perheiden osuus lapsiperheistä on 5 %. Ruotsinkielisten lapsiperheiden osuus oli viime vuonna 3 % ja kahta kotimaista kieltä puhuvien 2 %.
Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.
”Pitkällä aikavälillä vieraskielisten lapsiperheiden määrän kasvu on ollut nopeaa. Samalla kotimaankielisten lapsiperheiden osuus on laskenut. Lapsiperheissä vieraskielisten suurempi osuus verrattuna kaikkiin perheisiin johtuu vieraskielisten muuta väestöä nuoremmasta ikärakenteesta”, erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo.
Yleisimmät kielet vieraskielisissä lapsiperheissä ovat venäjä, arabia, viro, somali ja ukraina.
Suomenkielisten lapsiperheiden osuus oli 91 % vuonna 1995 ja 75 % vuonna 2025. Ruotsinkielisten osuudet vastaavina vuosina olivat 4 % ja 3 %.
Perheen lapsella voi olla eri ensimmäinen kieli kuin saman perheen aikuisilla. Tässä tarkastellussa lapsen eri kieli jää piiloon, sillä tarkastelu tehdään perheen vanhempien perusteella.
Ukrainalaisten perheiden määrä kasvanut
Suomessa oli vuonna 2025 yhteensä 6 764 perhettä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi olivat Ukrainan kansalaisia. Määrä kasvoi edellisvuodesta 1 577 perheellä.
Ukrainalaisperheiden määrä on kasvanut Suomessa huomattavasti vuodesta 2023 lähtien. Tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleet ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa vasta vuoden maassa oleskelun jälkeen, joten he ovat alkaneet näkyä väestötilastoissa vasta vuodesta 2023 eteenpäin. Lapsiperheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi olivat Ukrainan kansalaisia, oli vuonna 2022 väestössä vain 890, mutta vuonna 2025 jo 3644.
Todellinen määrä on todennäköisesti tätäkin suurempi, sillä väestötietojärjestelmässä on tavallista enemmän puutteita niiden henkilöiden tiedoissa, jotka ovat saapuneet Suomeen tilapäisen suojelun direktiivin nojalla. Puutteet perhesuhdetiedoissa voivat estää esimerkiksi lasten ja vanhempien tunnistamisen samaksi perheeksi tilastossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marjut PietiläinenErikoistutkija
Puh:029 551 2798marjut.pietilainen@stat.fiMinna WalleniusYliaktuaari
Puh:0295 512 749minna.wallenius@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Opastinsilta 12
00520 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Korjaus tiedotteeseen: Suomen hintataso Euroopan kahdeksanneksi korkein18.6.2026 13:59:13 EEST | Tiedote
Aiemmin julkaistun uutisen otsikossa kerrottiin, että Suomen hintataso on Euroopan seitsemänneksi korkein. Oikea tieto on, että Suomen hintataso on Euroopan kahdeksanneksi korkein.
Korjattu: Suomen hintataso Euroopan kahdeksanneksi korkein18.6.2026 13:01:48 EEST | Tiedote
Suomen kokonaishintataso oli viime vuonna 21 % yli EU-keskiarvon. Alkoholi ja tupakka ovat Suomessa kalliita, mutta energia sen sijaan kohtalaisen edullista verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.
Ulkomaanmatkailun suosio kasvoi keväällä 202618.6.2026 08:03:18 EEST | Tiedote
Suomalaiset matkustivat tammi-huhtikuussa ulkomaille enemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Matkat Itä- ja Länsi-Eurooppaan lisääntyivät jo kolmatta vuotta peräkkäin, kun taas Aasian ja Oseanian suosio laski.
Talous kasvoi ennakoitua enemmän vuonna 2025 – hyvä vire jatkunut myös kuluvana vuonna17.6.2026 08:01:38 EEST | Tiedote
Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,8 % vuonna 2025, kertovat Tilastokeskuksen tarkentuneet ennakkotiedot. Aiempi kasvuarvio oli 0,2 %.
Tilastokeskuksen juhannuskertoimen uusi ykköskunta on Luhanka – mobiilidata kertoo mökkeilyn vähentyneen edellisvuosista15.6.2026 09:04:55 EEST | Tiedote
Keskikesän juhla tiivistyy tuoreen juhannuskertoimemme perusteella Keski-Suomen Luhangalle: uuden ykköskunnan alueella on juhannuksena väestöä 4,60 kertaa tavanomaisen päivän määrä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme