Maaseudun kehittämishankkeita haettiin elinvoimakeskuksesta ennätysmäärä – yritystuissa myös piristymistä, mutta mahdollisuuksia tukea yritysten kehittämistä olisi vielä nykyistä enemmän

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselta haettiin rahoitusta 30.4. päättyneellä valintajaksolla kaikkiaan 34 maaseudun kehittämishankkeelle yhteensä 9,4 miljoonan euron verran.

– Sekä kappalemäärässä että haetuissa euroissa mitattuna valintajakso oli poikkeuksellisen vilkas, mikä osoittaa selkeästi kehittämistarpeita olevan, elinvoimakeskuksen maaseutuyksikön va. päällikkö Timo Kukkonen kertoo.

Erityispiirteenä päättyneellä hanketukien valintajaksolla oli erityisen suuri maaseudun laajakaistahankkeiden määrä. Rahoitusta laajakaistahankkeisiin haettiin jopa 11 hakemuksen ja reilusti yli viiden miljoonan euron verran. EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen.

– Toimiva ja nopea nettiyhteys tekee työnteosta ja yrittämisestä sujuvampaa ja arjesta viihtyisämpää. Netti on tänä päivänä erottamaton osa ihmisten elämää ja arkea, oli kyse sitten sähköisestä asioinnista, etätyöstä tai suoratoistopalveluista, joten on positiivista, että laajakaistahankkeita on nyt haettu vähintään tavoitteidemme mukaisesti, Kukkonen sanoo.

Rahoitusta maaseudun ilmasto- ja ympäristöinvestointeihin haettiin jaksolla viidelle hankkeelle noin miljoonan euron edestä jokaisen hakemuksen kohdistuessa Etelä-Karjalaan.  

– Ympäristö- ja ilmastoinvestointeja olisi ehdottoman tärkeää myös saada rahoitettua, jotta tukieurot saadaan hyödynnettyä alueella täysmääräisesti ja erityisesti siksi, että yhteinen ympäristö saadaan kuntoon. Tällaisia investointeja voisivat olla esimerkiksi vesistöjen kunnostamishankkeet, kosteikkohankkeet tai uusiutuvaan energiaan liittyvät yhteisöjen investoinnit, Kukkonen kertoo.

Yritystukien kysyntä kasvussa, mutta lisääkin toivotaan

Maaseudun yritystukia haettiin toukokuun puolivälissä päättyneellä valintajaksolla elinvoimakeskuksesta yhteensä 15 kappaletta 1,1 miljoonan euron edestä.

– Vertailun vuoksi edellisellä valintajaksolla yritystukia haettiin elinvoimakeskuksesta vain viisi kappaletta. Nyt määrä on kolminkertainen eli yritystukienkin osalta piristymistä on tapahtunut, Kukkonen sanoo.

Vilkastuneesta kysynnästä huolimatta yritystukien osalta ollaan jäljessä tavoitteista erityisesti Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

– Mahdollisuuksia olisi tämän hetken tilanteen mukaan tukea vielä nykyistä enemmänkin maaseudun yrityksiä. Loppuvuoden osalta kannustan yrityksiä hakemaan rahoitusta ja hyödyntämään mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, Kukkonen tsemppaa.

Maaseudun yritysrahoitusta voi saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Lähes koko Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialue on maaseutualuetta. Ainoastaan suurimpien kaupunkien keskusta-alueet on rajattu tukialueen ulkopuolelle.

Mahdollisuuksia tukea maaseudun yhteisöjä ja yrityksiä yli kahdeksan miljoonan edestä

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselta on haettavissa Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä EU:n maaseuturahoituksen yritys- ja hanketukia tänä vuonna yli kahdeksan miljoonaa euroa. Yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin on elinvoimakeskuksella varattu oma määrärahansa, joka on vähintään 387 500 euroa.

Rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yrityksille voi hakea alueen elinvoimakeskuksen lisäksi myös paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli Leader-ryhmästä. Alueellisten hanke- ja yritystukien haku on jatkuva, mutta päätökset rahoitettavista kohteista tehdään valintajaksoittain. Elinvoimakeskuksella ja Leader-ryhmillä on omat valintajaksonsa. Alueen Leader-ryhmien myöntövaltuus kuluvalle vuodelle on lähes kaksi miljoonaa euroa.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus toimii Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Elinvoimakeskus aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa aluehallintouudistuksen seurauksena ELY-keskusten lopetettua toimintansa.