Kolmen Tampereen asuinalueen vertailu paljastaa: tiivis rakentaminen synnyttää samankaltaisia asuinalueita, joissa viherympäristöä on vähän ja läpäisemättömiä pintoja paljon
2.6.2026 12:20:00 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote
Tiiviissä kaupunkirakenteessa viherrakenteelle jää vain vähän tilaa, koska läpäisemättömien pintojen, kuten rakennusten, asfaltin ja kiveysten osuus kasvaa. Asuinalueiden vertailusta selviää, että esimerkiksi latvuspeitto saattaa jäädä lähes kymmenesosaan suositellusta.

Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin väitöskirjatutkija Jenni Karhapää ja professori Ranja Hautamäki ovat tarkastelleet artikkelissaan kaupungin kasvun vaikutusta viherrakenteeseen kolmella asuinalueella Tampereella. Tutkitut asuinalueet edustavat tehokkaan ja tiiviin maankäytön tapoja. Mukana oli uusi Ranta-Tampellan kaupunginosa, tiivistettävä vanha ydinkeskustan asuinalue Tammela ja uusi pientalovaltainen asuinalue Hervantajärvi.
Työssä vertailtiin eri asuinalueiden latvuspeiton ja läpäisemättömien pintojen määrää ja selvitettiin, miten näillä mittareilla voidaan arvioida viherrakenteen riittävyyttä ja sen tuottamia hyötyjä erilaisilla asuinalueilla. Artikkeli liittyy Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittamaan JustTrees-hankkeeseen ja Pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyön rahoittamaan CoolGreen-hankkeeseen.
Tutkimuksen mittarit kytkeytyvät suoraan EU:n tuoreisiin ympäristötavoitteisiin: vuonna 2024 hyväksyttyyn ennallistamisasetukseen, jossa ohjataan kaupunkialueiden latvuspeiton ja kaupunkivihreän riittävyyttä sekä EU:n maaperästrategiaan, joka korostaa maaperän päällystämisen minimointia ja luonnontilaisten maa-alueiden käyttöönoton välttämistä.
Viherrakenteen riittävyyttä tavoitellaan myös kansainvälisessä 3-30-300-periaatteessa, jonka mukaan kaupunkialueilla jokaisen asukkaan kodista tulisi näkyä kolme isoa puuta, asuinalueen latvuspeiton tulisi olla vähintään 30 prosenttia ja lähimmälle, monipuoliselle viheralueelle tulisi olla enintään 300 metrin matka.
Tutkimus tuo esiin, että kaupunkirakenteessa viherrakenteelle jää usein hyvin vähän tilaa, koska läpäisemättömien pintojen, eli rakennusten, asfaltin ja kiveysten osuus kasvaa. Erityisesti läpäisemättömien pintojen suuri osuus yllätti: se vaihteli 57–78 prosentin välillä. Tämä johtaa väistämättä siihen, että istutuksille, kuten suureksi kasvaville katu- ja pihapuille ei jää tarpeeksi tilaa. Esimerkiksi uudella Ranta-Tampellan kerrostaloalueella latvuspeitto jäi alle neljään prosenttiin ja suuri osa puista oli istutettu kansirakenteille, joiden rajallinen elinkaari lyhentää puiden elinikää.

Toisena keskeisenä löydöksenä oli, että vaikka esimerkkialueet eroavat rakentamistehokkuudeltaan ja sijainniltaan, niitä kaikkia yhdisti samantyyppinen läpäisemättömiä pintoja suosiva rakentamistapa, jossa kasvillisuuspeitteisten pintojen määrä ja laatu jää toissijaiseksi. Tämän seurauksena pientalovaltaisia esikaupunkialueita rakennetaan samalla tavalla kuin tiiveintä ydinkeskustaa. Myöskään alueiden paikallisia ominaispiirteitä ja esimerkiksi olemassa olevaa kasvillisuutta ei ole säilytetty riittävästi.
Tutkimus koski kolmea asuinaluetta, mutta se kertoo myös laajemmin tiiviin kaupunkirakenteen haasteista.
“Kaupunkirakenteen liiallinen tiivistäminen ja kasvu heikentävät viherrakennetta ja sen tuottamia ilmastohyötyjä sekä terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Lopulta vaikutus heijastuu kokonaisuudessaan kaupungin sosioekologiseen laatuun. Suuri läpäisemättömien pintojen määrä lisää kaupunkitulvien riskiä, helleaaltojen kielteisiä vaikutuksia ja katkaisee yhteyden maaperään, millä on vaikutusta erityisesti lasten immunologiseen kehitykseen”, tutkijat varoittavat.
Rakentamisen ja viherrakenteen väliset ristiriidat olisikin tunnistettava paremmin ja etsittävä ennen kaikkea ratkaisuja kestävämmille asuinalueille. Vain näin voidaan turvata luontohyödyt ja terveelliset asuinympäristöt myös tulevaisuudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni Karhapää,
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
jenni.karhapaa@aalto.fi
p. 050 308 6204
Ranja Hautamäki
Professori, Aalto-yliopisto
ranja.hautamaki@aalto.fi
p. 050 523 2207
Kuvat


Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Edullinen ratkaisu 6G-katveeseen: tutkijoiden kehittämät metakidepaneelit ohjaavat langattomia signaaleja myös kulman taakse8.6.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden kehittämät paneelit ohjaavat radioaaltoja fyysisten esteiden ympäri – ilman ylimääräistä elektroniikkaa, virtalähteitä tai aktiivista viritystä.
Ainutlaatuinen yhteisponnistus – Aalto-yliopistolle yhteensä 9 miljoonan euron lahjoitukset energiasiirtymän vauhdittamiseen8.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
ABB:n, Fortumin, St1:n ja Walter Ahlströmin säätiön lahjoitukset käytetään uusien professuurien perustamiseen. Samalla lahjoitukset tukevat Aalto-yliopiston energiasiirtymän osaamiskeskuksen perustamista.
A unique joint effort – Aalto University receives €9 million in donations to accelerate the energy transition8.6.2026 08:00:00 EEST | Press release
Donations from ABB, Fortum, St1 and the Walter Ahlström Foundation will be used to establish new professorships. At the same time, the donations support the establishment of Aalto University House of Energy Transition.
Voiko tekoäly opettaa ihmisille empatiaa? Tutkijat ratkovat työelämän ristiriitoja digitaalisen kaksosen avulla4.6.2026 07:57:25 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa tiimistä luodun digitaalisen kaksosen eli peilikuvan avulla voi saada selville mahdollisia vuorovaikutushaasteita jopa ennen niiden syntymistä.
Kurkista Lohjan historiaan kivikaudelta 2000-luvulle – virtuaalinäyttely säilöö kulttuuriperintöä kestävästi3.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Lohjan museon pitkäaikainen kulttuurihistoriallinen perusnäyttely on jo päättynyt, mutta sitä ennen MeMo-instituutti tallensi sen sisällön yksityiskohtaiseksi 3D-virtuaalinäyttelyksi verkkoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme