Kurkista Lohjan historiaan kivikaudelta 2000-luvulle – virtuaalinäyttely säilöö kulttuuriperintöä kestävästi

Lohjan museon Kotikaupunkimme Lohja  -näyttely purettiin elokuussa 2025, mutta sen tarinat elävät nyt verkossa. Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo taltioi näyttelyn ennen purkua ja toteutti siitä 3D-virtuaalinäyttelyn, joka tuo Lohjan nyt paikallishistorian kaikkien ulottuville ajasta ja paikasta riippumatta.

Museoalueella Pedagogio-rakennuksessa esillä ollut näyttely kertoi alueen historiasta kivikaudelta 2000-luvulle saakka. Virtuaalinäyttelyssäkin tähän historiaan voi tutustua paitsi kronologisesti myös pieniä yksityiskohtia myöten: 3D-mallinnettuja esineitä voi tarkastella eri kulmista, ja klikkaamalla sisältöjä avautuu lisätietoa helposti saavutettavassa muodossa.

Linkki Kotikaupunkimme Lohja -virtuaalinäyttelyyn 

Paikallishistoria ja moderni teknologia kulkevat käsi kädessä

3D-virtuaalinäyttelyn on toteuttanut Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen yhteinen mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo, joka yhdistää toiminnassaan teknologian, tieteen, taiteen ja talouden – ja luo uusia tapoja tallentaa ja esittää kulttuuriperintöä.

Museoiden tehtävänä on tuoda esille paikallista historiaa, ja nyt se yhdistyy onnistuneesti myös digiaikaan, sanoo MeMo-instituutin akateeminen koordinaattori Marika Ahlavuo. Virtuaalinäyttely on toteutettu tiiviissä yhteistyössä museoammattilaisten ja tutkijoiden kanssa, ja se perustuu edistyneillä 3D-teknologioilla kerättyyn mittaus- ja mallinnusaineistoon, joiden avulla fyysisestä ympäristöstä voidaan tuottaa tarkkaa digitaalista aineistoa.

Aineisto muunnetaan digitaalisiksi sisällöiksi, jotka mahdollistavat monenlaisen kulttuuriperinnön esittämisen, hyödyntämisen ja säilyttämisen täysin uusilla tavoilla, mainitsee MeMo-instituutin johtaja Hannu Hyyppä.

“Käytettävät teknologiat ulottuvat laser- ja kuvamittauksesta anturi-, paikannus- ja navigointiratkaisuihin sekä älykkäisiin XR-, AI- ja robotiikkasovelluksiin. Niiden avulla voidaan tuottaa mittatarkkaa ja visuaalista aineistoa aina pienistä esineistä kokonaisiin rakennuksiin. Aineistoa voidaan jalostaa fotorealistisiksi 3D-malleiksi, animaatioiksi ja simulaatioiksi sekä uusien innovaatioiden ja palveluiden pohjaksi”, Hyyppä jatkaa.

Myös tulevat sukupolvet pääsevät historian äärelle

Jo purettuun näyttelyyn pääsee nyt suoraan kotikoneelta, mikä mahdollistaa Lohjan historiaan tutustumisen kuratoidusti ajasta ja paikasta riippumatta. Näin paikallishistoria ikään kuin siirtyy Lohjalta kaikkialle maailmaan, sanoo Hannu Hyyppä.

Virtuaalinäyttely pidentää perinteisen museonäyttelyn elinkaarta ja avaa uusia mahdollisuuksia kulttuuriperinnön saavutettavuuteen. Samalla se osoittaa, miten digitaaliset teknologiat voivat tuoda historian lähemmäs uusia yleisöjä – myös tulevia sukupolvia.

Tulevat sukupolvet ovatkin luonteva kohderyhmä MeMon virtuaalisille mallinnuksille. Kotikaupunkimme Lohja -näyttelyä voidaan jatkossakin hyödyntää esimerkiksi opetuksessa, sanoo Lohjan museon amanuenssi Matti Mäki.

“Monesti museoiden näyttelyt katoavat viimeisen aukiolopäivän jälkeen lopullisesti. Virtuaalimuodossa näyttelyn elinkaarta voidaan kuitenkin jatkaa. Nyt näyttelyä voidaan hyödyntää opetuksessa, vaikka fyysiset ovet ovat sulkeutuneet”, Mäki mainitsee.

Historia näyttää esimerkkiä kestävästä kehityksestä

Myös näyttelyrakennus Pedagogio edustaa kestävää kulttuuriperintöä ja sen vaalimista. Vuonna 1769 valmistunut hirsirakennus on Lohjan vanhin säilynyt koulurakennus, joka siirrettiin museon alueelle vuonna 1971.

“Rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut koulusta museoksi, mutta sen ydintehtävä on säilynyt: kertoa historiasta ja toimia kulttuuriperinnön näyteikkunana”, Ahlavuo sanoo.

Sekä rakennuksen uusiokäyttö että sen digitaalinen mallinnus havainnollistavat, miten menneisyys ja nykyteknologia voivat yhdessä tukea kestävää kehitystä.

“3D-virtuaalinäyttelyssä yhdistyy Aalto-yliopiston huippututkimus ja uusimaalaisen kaupungin historia. Näin menneisyyden tarinat tuodaan myös osaksi tulevaisuuden kestävää kehitystä”, Ahlavuo sanoo.

Toteutuksesta osa on konseptoitu Euroopan unionin osarahoittamassa Älykäs tuotantoympäristö (4T&K) -hankkeessa.