Digituki auttaa painonhallinnassa, mutta yksi malli ei sovi kaikille
4.6.2026 07:14:21 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Valmentajan tukema digitaalinen painonhallintaohjelma pienensi vyötärönympärystä, vähensi masennusoireita sekä paransi syömisen taitoja työikäisillä. Kolmen videotapaamisen lisääminen ohjelmaan ei kuitenkaan tehostanut tuloksia.
Lihavuus on yleistynyt työikäisillä. Sen hoito vaatii yleensä pitkäkestoista ja tiivistä tukea. Samaan aikaan terveydenhuollon resurssit ovat tiukalla.
Digitaaliset palvelut ovat yksi keino tarjota tukea mahdollisimman monelle. Väitöskirjatutkija Siniriikka Männistö Helsingin yliopistosta tutki, miten digitaalinen ja hybridimuotoinen lihavuuden hoito toimii työikäisillä aikuisilla.
Terveys koheni, vaikka kilot eivät juuri pudonneet
Tutkittavien keskimääräinen painonlasku jäi maltilliseksi, noin puolentoista prosentin verran vuodessa. Silti osallistujilla näkyi monia myönteisiä muutoksia: Vyötärönympärys pieneni, veren rasva-arvot paranivat ja masennusoireet vähenivät. Myös ahmimistaipumus väheni ja syömisen taidot paranivat ohjelman aikana.
Tulokset tukevat Männistön mukaan ajatusta, että hoidon onnistumista ei kannata mitata pelkillä kiloilla.
– Lihavuuden hoitoa ei pitäisi nähdä vain painonpudotuksena, vaan laajemmin terveyden ja työkyvyn tukena. Vaikka paino ei juuri muuttunut, ihmisten vointi ja terveydentila paranivat monella mittarilla.
Lisätapaamiset eivät tuoneet lisähyötyä
Tutkimuksessa havaittiin, että pelkkä digitaalinen ohjelma toimi yhtä hyvin kuin ohjelma, johon oli lisätty kolme yksilö- tai ryhmätapaamista ammattilaisen kanssa. Tämä yllätti Männistön.
– Aiemman tutkimuksen perusteella olisi voinut ajatella, että kasvokkainen kontakti vahvistaisi sitoutumista ja tuloksia. Näin vähäinen lisätuki ei riittänyt tehostamaan vaikutuksia, kun digiohjelma sisälsi jo valmentajan tuen.
Männistö pitää kuitenkin tärkeänä, että tukea räätälöidään yksilöllisesti. Sama digitaalinen ohjelma ei toimi kaikille samalla tavalla. Osalle kevyt digituki riittää, osa tarvitsee sen rinnalle enemmän tai eri tavalla räätälöityä tukea.
– Ammattilaisen ja asiakkaan yhteisessä alkukartoituksessa olisi aina tärkeä arvioida masennus- ja uupumusoireita, laajasti syömistä, työn kuormitusta ja arjen voimavaroja. Tämä luo realistisen pohjan tavoitteiden asettamiselle, saavuttamiselle ja ylläpitämiselle, Männistö korostaa.
Siniriikka Männistö väittelee 5. kesäkuuta 2026 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta eHealth Approaches to Obesity Management in Working-Age Adults: Focus on Somatic and Mental Health, Perceived Work Ability, and Health Behaviors. Väitöstilaisuus järjestetään Biomedicumin luentosalissa 2.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Siniriikka Männistö
Puh:+358 44 235 1020siniriikka.mannisto@helsinki.fiJanne HuovilaViestinnän asiantuntija
Puh:0504620810janne.huovila@helsinki.fiTietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme