Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yritysjohtajien pyöreä pöytä: Turvataan sähkön riittävyys kaikille toimialoille ja uusille investoinneille – puhdas sähkö Suomen kasvuvoimaksi

4.6.2026 10:00:00 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote

Jaa

Suomi tarvitsee talouskasvua ja puhdasta sähköä käyttäviä investointeja eri sektoreilta. Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan kunnianhimoinen sähköistymisen visio, jolla varmistetaan investointien eteneminen ja sähkön riittävyys sekä ennaltaehkäistään sähköjärjestelmän pullonkaulat. Näin todettiin EK:n koolle kutsumalla eri toimialoja yhdistävällä foorumilla. 

Suomessa on kevään mittaan käyty keskustelua puhtaaseen energiaan perustuvista investoinneista ja sähkön riittävyydestä. Yritykset eri sektoreilla varautuvat vuosikymmenten päähän ulottuviin investointeihin ja samaan aikaan datakeskushankkeita julkistetaan ennätysmäärin eri puolille Suomea. Teollisuus, palvelut ja koko yhteiskunta sähköistyvät – kuinka varmistamme puhtaan  sähkön riittävyyden ja kohtuuhintaisuuden jatkossakin? 

Tähän haettiin yhteistä näkemystä 1.6. EK:n koolle kutsumassa pyöreässä pöydässä, jossa oli edustettuna sähköä käyttäviä toimialoja, energian tuottajia ja infrastruktuuriyhtiöitä sekä valtionhallintoa. Toimialaliitoista läsnä olivat muun muassa Teknologiateollisuus, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Palvelualojen työnantajat Palta ja Elintarviketeollisuusliitto.

Nostoja pyöreästä pöydästä

  • Pyöreän pöydän äärellä vallitsi vahva yksimielisyys tärkeimmästä: Suomi tarvitsee talouskasvua ja se edellyttää investointeja kaikilta toimialoilta.
  • Yksi maamme keskeinen valttikortti rakentuu puhtaan sähkön varaan: meillä on eurooppalaisittain erinomaiset olosuhteet lisätä päästöttömän sähkön tuotantoa ja tehdä se kilpailukykyisesti. Suomen tulee tarttua kunnianhimoisin tavoittein tämän kilpailuedun hyödyntämiseen myös tulevaisuudessa. Varmistetaan, että kohtuuhintainen, toimitusvarma ja puhdas sähkö säilyy Suomen valttina jatkossakin. Suomen valtio ei saa omilla päätöksillään kasvattaa sähkön hintaa, kun valtiontukien laajentuminen haastaa Suomen hintakilpailuasemaa.
  • Pullonkaulat on tunnistettava ja ratkaistava ennaltaehkäisevästi. Verkkoinfraan liittyviä investointeja on vauhditettava, jotta investoinnit niin sähkön käyttöön kuin tuotantoonkin voivat edetä sujuvasti. Keskeisinä huolina nousivat esille sähkön hintavaihtelu, huoltovarmuus ja sähkön riittävyys huippukulutus- ja häiriötilanteissa sekä sähköliittymien oikea-aikainen saatavuus. Rakennettua verkkoa pitää pystyä hyödyntämään tehokkaasti: saada kulutus ja tuotanto sijoittumaan lähemmäs toisiaan sekä sijaintiriippumaton kapasiteetti verkon kannalta vähemmän kuormittaviin kohtiin. Investointien ja verkkojen ripeästä luvituksesta ja viranomaiskäsittelyistä on huolehdittava.
  • Markkinaehtoisuus ja eri toimijoiden tasaveroinen kohtelu on tärkeää. Sen sijaan että sähkönkäyttäjiä laitettaisiin priorisointijärjestykseen, tulee mieluummin mahdollistaa kaikkien investointien toteutuminen ja poistaa pullonkauloja kaikkien tieltä.
  • Datakeskuksilla on tärkeä asema Suomen digi- ja datatalouden kehittymisessä. On tärkeää, että datakeskusten ympärille rakentuu monipuolista uutta liiketoimintaa ja myös vientiä.

 

Suomi tarvitsee sähköistymisen vision – puhdas sähkö Suomen kasvuvoimaksi

Suomen tulee tavoitella asemaa puhtaan sähkön suurvaltana, jonka valttikorttina on kohtuuhintaisen, toimitusvarman ja puhtaan sähkön saatavuus. 

Johtopäätöksenä pyöreässä pöydässä peräänkuulutettiin Suomelle pitkäjänteistä sähköistymisen visiota, joka mahdollistaa investointien etenemisen kunnianhimoisessa aikataulussa niin teollisuudessa, palvelusektorilla kuin energiantuotannossa ja -infrastruktuurissa. Visiolla on haettava ratkaisut sekä pitkän että lyhyen tähtäimen pullonkauloihin.

Seuraavaan hallitusohjelmaan tähtäävässä visiossa tulisi paneutua energian saatavuuteen ja toimitusvarmuuteen. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti tehon riittävyyteen ja säätövoimakapasiteetin rakentumiseen, energiajärjestelmän joustojen tukemiseen, siirto- ja jakeluverkon investointeihin ja saatavuuteen. Pullonkauloja tulee poistaa ja ehkäistä proaktiivisin, ei rajoittavin toimin. On tärkeää, että myös kuluttajien luottamus kohtuuhintaisen sähkön saatavuuteen säilyy.

EK on valmis ottamaan vastuuta elinkeinoelämän esityksen valmistelusta visiota varten, osallistaen jatkossakin eri toimialojen sähkön käyttäjiä, sähkön tuottajia ja infrastruktuurin tarjoajia.

Lisätiedot:
vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982
johtava asiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754
etunimi.sukunimi@ek.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Ukraina, jälleenrakentaminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Hiilen talteenotto on tärkeä lisätyökalu ilmastopolitiikkaan ja keino luoda Suomeen uusi kasvuala11.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää erinomaisena hallituksen päätöstä vauhdittaa hiilidioksidin talteenottoa tuntuvin investointipanostuksin. Päästövähennyksiä on kiihdytettävä, mutta samalla on tartuttava uusiin teknologioihin kuten hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Oikeilla kannusteilla ja infraa rakentamalla Suomi nousee hiilen hyödyntämisen edelläkävijäksi, kun uusi toimiala on siirtymässä Euroopassa pilottivaiheesta teolliseen mittakaavaan. Päästövähennykset ovat jatkossakin ensisijainen tie ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien sektorien panos. Samalla on tunnustettava tosiasia: pelkät päästövähennykset eivät enää riitä. Kuten YK:n tuore UNEP-raporttikin hiljattain totesi, ilmastokriisi on syvenemässä ja kriittisenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja on karkaamassa. Kun päästöjä ei saada riittävän nopeasti alas, negatiivisten päästöjen eli ilmakehästä poistettavan hiilen rooli kasvaa. Tämä korostaa uusien teknologioiden merkitystä

EK:n viestit EU:n ilmastokomissaarille: Päästökaupan päätöksissä huomioitava ilmaston etu ja puhtaan talouden investoinnit2.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Päästökauppa tulee säilyttää EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kulmakivenä jatkossakin. Sitä on uudistettava siten, että ilmastotavoitteet, investointivarmuus ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. EK välittää suomalaisen yrityskentän viestejä EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstralle, joka vierailee tänään Helsingissä. Päästökaupan (ETS 1) uudistaminen kaudelle 2031–2040 on EU:n ilmasto- ja teollisuuspolitiikan merkittävin hanke tänä vuonna. Suomella on paljon annettavaa lähikuukausien isoihin EU-päätöksiin, koska yrityksemme etenevät Euroopan etujoukoissa vähäpäästöisessä teollisuudessa, yhteiskunnan sähköistymisessä ja puhtaan siirtymän innovaatioissa. ”Päästökauppa on Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan pitkäaikainen kulmakivi, jonka keskeisestä asemasta ja johdonmukaisesta suunnasta on pidettävä kiinni kohti vuotta 2040. Tehdään järjestelmästä entistä parempi sovittamalla yhteen ilmaston, kilpailukyvyn ja investointivarmuuden näkökulmat”, kannustaa EK:

Elinkeinoelämän Suurlähettiläspalkinnot 2026 Teemu Tannerille Norjaan ja Mercosur-maiden Team Finland -joukkueelle27.8.2026 18:41:38 EEST | Tiedote

EK:n yrittäjät ovat palkinneet Team Finlandin vienninedistäjiä, jotka ovat tehneet tuloksellista työtä Suomen viennin ja pk-yritysten kansainvälistymisen hyväksi. Vuoden 2026 Suurlähettiläspalkinnot osoitetaan Suomen Norjan-suurlähettiläs Teemu Tannerille sekä Mercosur-maiden Team Finland -joukkueelle. Lisäksi kunniamaininnan vuoden Team Finland -teosta saavat Finnveran ja ulkoministeriön tiimit, jotka yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ovat vaikuttaneet EU:n Ukraina-jälleenrakentamistakausten saamiseksi Suomeen Euroopan ensimmäisten vientiluottolaitosten joukossa. Suomessa eletään etsikkoaikaa, kun viennin kasvu vetää koko talouden kasvukäännettä. EK:n tutkimuksen mukaan jopa 6.000 pk-yritystä harkitsee parhaillaan kansainvälistymistä, muistuttavat EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu) ja kansainvälistymis- ja uudistumisryhmän puheenjohtaja Bengt Westerholm (Beweship): ”Sekä vientiyritysten että vienninedistäjien kannattaa laittaa kaikki peliin,

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye