Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme
5.6.2026 11:50:13 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Kaupungistuminen muokkaa bakteeriyhteisöjä tavoilla, jotka voivat heijastua ihmisen terveyteen ja immuunijärjestelmään. Tähän kokonaisuuteen paneutuu Juulia Mannisen väitöstutkimus, joka tarkastelee kaupunkiympäristön eri piirteiden vaikutuksia sekä ympäristön että ihmisen mikrobistoon.
Manninen havaitsi, että lasten leikkipuistoissa ja päiväkodeissa yleisesti käytössä olevat kumimatot ylläpitivät selvästi köyhempiä ja epävakaampia bakteeriyhteisöjä kuin yhtä karut ja niukkaravinteiset luonnolliset kivipinnat. Tulos viittaa siihen, että keinotekoisten materiaalien valinnalla voi olla suurempi merkitys lasten mikrobialtistukselle kuin aiemmin on ajateltu. Lapsilla varhainen mikrobialtistus on erityisen tärkeää immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta.
Myös kaupunkien viheralueiden hoitokäytännöt näyttävät vaikuttavan. Vähemmän intensiivisesti hoidetut puistot, joissa esimerkiksi nurmikko saa kasvaa pidempänä, ylläpitivät monimuotoisempaa mikrobistoa jo puistojen sisäänkäynneillä. Nämä kohdat ovat paikkoja, joiden kautta suurin osa puistoa käyttävistä ihmisistä kulkee ja potentiaalisesti myös altistuu hyödyllisille mikrobeille.
Kaupunkiympäristön saasteet vaikuttavat lasten bakteeristoon
Manninen tutki myös saasteiden vaikutusta. Kaupungeissa elävien lasten koteihin kulkeutuneilla polysyklisillä aromaattisilla hiilivedyillä (PAH) havaittiin yhteys lasten ihon ja suoliston bakteeristoon. PAH-yhdisteet ovat yksi yleisimmistä terveydelle haitallisista saasteryhmistä, ja ne ovat muun muassa syöpävaarallisia. PAH-pitoisuudet korreloivat erityisesti kaupungeille tyypillisten maankäyttöluokkien eli tässä tapauksessa esimerkiksi rakennettujen alueiden kanssa.
– Kotiin kulkeutuneiden PAH-pitoisuuksien yhteydet lasten bakteeristoon olivat huolestuttavia. Näyttäisi siltä, että jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia, Manninen sanoo.
Tutkimus kytkeytyy biodiversiteettihypoteesiin, joka on lähtöisin suomalaistutkijoilta. Sen mukaan ihmistoiminta ja kaupungistuminen muovaavat terveydelle tärkeitä mikrobiyhteisöjä, ja vähentynyt altistuminen monimuotoiselle ympäristön mikrobistolle sekä lisääntynyt altistuminen saasteille voivat olla yhteydessä immuunivälitteisten sairauksien lisääntymiseen.
– Tulokset viittaavat siihen, että melko yksinkertaisilla valinnoilla, kuten luonnollisilla materiaaleilla ja vähäisemmällä hoitointensiteetillä viheralueilla, voimme tukea terveydelle hyödyllistä mikrobialtistusta kaupungeissa. Tarvitsisimme myös tehokkaita keinoja vähentää kaupunkiympäristöjen saastekuormaa, Manninen toteaa.
Tuloksia voidaan soveltaa suoraan kaupunkisuunnittelussa, viheralueiden hoidossa ja esimerkiksi lasten arkiympäristöjen kehittämisessä.
Väitös
FM Juulia Manninen väittelee 5.6.2026 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Environmental Microbiota and Pollution in Urban Environments - Implications for Health-Relevant Exposure". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorio 116, Unioninkatu 35. Vastaväittäjänä on dosentti Anne Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja kustoksena on professori Sarah Butcher bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juulia Manninen
Puh:0503282668juulia.manninen@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme