Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja
11.6.2026 11:32:48 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.
Selvityksen ovat tehneet Telan johtaja Antti Tanskanen, taloustieteen professori Antti Ripatti ja EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara. He painottavat, että sairauspoissaolojen ehkäisevät toimet ja hoitoon pääsyn sujuvoittaminen parantavat työntekijän hyvinvointia ja vähentävät työnantajan kustannuksia sekä parhaimmillaan vahvistavat julkista taloutta. Tutkimus julkaistiin ensimmäiseksi lääketieteellisessä aikakauskirja Duodecimissa.
Sairauspoissaolojen määrä väheni Suomessa pitkään vuodesta 2009 aina pandemiaan asti, mutta COVID-19 nosti poissaoloja tilapäisesti. Uusimman arvion mukaan vuonna 2023 Suomessa kirjattiin noin 25 miljoonaa sairauspoissaolopäivää – määrä vastaa noin 110 tuhatta henkilötyövuotta. Vuonna 2022 pandemia lisäsi poissaoloja noin 22 prosenttia, mikä näkyi usean sadan miljoonan, ehkä jopa miljardin euron työpanosmenetyksenä. Summat vaihtelevat mittaustavan mukaan.
Yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi arvioidaan siis keskimäärin 257 – 420 euroa menetettynä työpanoksena. Kyse ei ole vain työnantajan kustannuksista: poissaolot heikentävät tuottavuutta ja kaventavat veropohjaa, mikä heijastuu myös julkiseen talouteen.
Odotusaika hoitojonoissa näkyy taloudessa: menetys tuhansia henkilötyövuosia
Tutkimus nostaa esiin myös hoitoon pääsyn viiveen hinnan. Esimerkiksi leikkausta odottavien työkyvyttömyys aiheuttaa menetettyä työpanosta, jota voitaisiin ehkäistä nopeuttamalla hoitoon pääsyä ja kuntoutusta. Arvion mukaan leikkausjonojen vuoksi menetetään Suomessa vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena. Samalla julkinen talous menettää tuloja noin 90 miljoonaa euroa vuodessa.
Poissaolojen vaikutus ei jää yksittäisiin työpaikkoihin. Kun työpanos vähenee, tuotanto supistuu ja talous reagoi viiveellä: yritykset paikkaavat vajetta rekrytoinneilla ja ylitöillä, mikä voi nostaa työvoimakustannuksia ja kiihdyttää inflaatiota. Samalla verotulot pienenevät ja julkisen talouden paine kasvaa. Sairauksien ehkäisyä ja hoitoa koskevat päätökset pitäisi arvioida laajasti – ei vain terveydenhuollon budjetin, vaan myös tuottavuuden ja kansantalouden näkökulmasta.
Mitä raportista pitäisi seurata?
- Kustannukset kokonaisuutena: rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi kattavasti vaikutukset julkiseen talouteen, esimerkiksi veroihin, ei vain terveydenhuollon kustannuksia.
- Hoitojonoja pienennettävä tavoitteellisesti: erityisesti työkykyä palauttavia leikkauksia odottavien viiveet näkyvät suoraan menetettynä työpanoksena ja julkisen talouden menetyksinä.
- Kohdenna ehkäisy sinne, missä vaikutus on suurin: sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi rokottamisella ja työterveyshuollon toimilla – ja vähentää vuosittaista työpanoksen menestystä satojen miljoonien eurojen arvosta.
Faktat:
- 25 miljoonaa sairauspoissaolopäivää Suomessa vuonna 2023 (noin 110000 henkilötyövuotta).
- 257–420 euroa yhden sairauspoissaolopäivän työpanosmenetyksestä.
- 4,8 mrd euroa (2023) ja 5,6 mrd euroa (2022): arvio kaikkien sairauspoissaolojen kokonaismenetyksestä menetettynä työpanoksena.
- Pandemia lisäsi poissaoloja vuonna 2022 noin 22 % ja aiheutti 200–1000 milj. € menetyksen – arvio vaihtelee laskentatavan mukaan.
- Leikkausjonot: noin 3300 henkilötyövuotta ja 257 milj. € työpanosta menetetään vuosittain; julkinen talous menettää noin 90 milj. €.
Lisätietoja:
Antti Tanskanen, FT, johtaja
Työeläkevakuuttajat TELA ry
Antti Ripatti, taloustieteen professori
Helsingin yliopisto
Auli Rytivaara, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri,
asiantuntijalääkäri, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Hiilen talteenotto on tärkeä lisätyökalu ilmastopolitiikkaan ja keino luoda Suomeen uusi kasvuala11.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää erinomaisena hallituksen päätöstä vauhdittaa hiilidioksidin talteenottoa tuntuvin investointipanostuksin. Päästövähennyksiä on kiihdytettävä, mutta samalla on tartuttava uusiin teknologioihin kuten hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Oikeilla kannusteilla ja infraa rakentamalla Suomi nousee hiilen hyödyntämisen edelläkävijäksi, kun uusi toimiala on siirtymässä Euroopassa pilottivaiheesta teolliseen mittakaavaan. Päästövähennykset ovat jatkossakin ensisijainen tie ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien sektorien panos. Samalla on tunnustettava tosiasia: pelkät päästövähennykset eivät enää riitä. Kuten YK:n tuore UNEP-raporttikin hiljattain totesi, ilmastokriisi on syvenemässä ja kriittisenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja on karkaamassa. Kun päästöjä ei saada riittävän nopeasti alas, negatiivisten päästöjen eli ilmakehästä poistettavan hiilen rooli kasvaa. Tämä korostaa uusien teknologioiden merkitystä
EK:n kysely: Vain joka kymmenes yritys synnyttää uutta liiketoimintaa tekoälyllä8.9.2026 08:23:04 EEST | Tiedote
Suomalaisyritykset hyödyntävät tekoälyä jo laajasti liiketoiminnassaan, mutta sen potentiaali uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä on vielä pitkälti käyttämättä. EK:n kyselyn mukaan ainoastaan 11 prosenttia vastanneista jäsenyrityksistä kertoo synnyttävänsä uutta liiketoimintaa tekoälyn avulla.
EK:n viestit EU:n ilmastokomissaarille: Päästökaupan päätöksissä huomioitava ilmaston etu ja puhtaan talouden investoinnit2.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Päästökauppa tulee säilyttää EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kulmakivenä jatkossakin. Sitä on uudistettava siten, että ilmastotavoitteet, investointivarmuus ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. EK välittää suomalaisen yrityskentän viestejä EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstralle, joka vierailee tänään Helsingissä. Päästökaupan (ETS 1) uudistaminen kaudelle 2031–2040 on EU:n ilmasto- ja teollisuuspolitiikan merkittävin hanke tänä vuonna. Suomella on paljon annettavaa lähikuukausien isoihin EU-päätöksiin, koska yrityksemme etenevät Euroopan etujoukoissa vähäpäästöisessä teollisuudessa, yhteiskunnan sähköistymisessä ja puhtaan siirtymän innovaatioissa. ”Päästökauppa on Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan pitkäaikainen kulmakivi, jonka keskeisestä asemasta ja johdonmukaisesta suunnasta on pidettävä kiinni kohti vuotta 2040. Tehdään järjestelmästä entistä parempi sovittamalla yhteen ilmaston, kilpailukyvyn ja investointivarmuuden näkökulmat”, kannustaa EK:
Budjettiriihestä vauhtia kasvulle1.9.2026 21:02:15 EEST | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen budjettiriihen päätökset tukevat EK:n arvion mukaan hyvään vauhtiin päässyttä kasvua. Kasvun näkökulmasta on erittäin tärkeää, että yritysten toimintaympäristöä vahvistavista päätöksistä, kuten aiemmin tehdyistä verolinjauksista, pidetään nyt kiinni.
Elinkeinoelämän Suurlähettiläspalkinnot 2026 Teemu Tannerille Norjaan ja Mercosur-maiden Team Finland -joukkueelle27.8.2026 18:41:38 EEST | Tiedote
EK:n yrittäjät ovat palkinneet Team Finlandin vienninedistäjiä, jotka ovat tehneet tuloksellista työtä Suomen viennin ja pk-yritysten kansainvälistymisen hyväksi. Vuoden 2026 Suurlähettiläspalkinnot osoitetaan Suomen Norjan-suurlähettiläs Teemu Tannerille sekä Mercosur-maiden Team Finland -joukkueelle. Lisäksi kunniamaininnan vuoden Team Finland -teosta saavat Finnveran ja ulkoministeriön tiimit, jotka yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ovat vaikuttaneet EU:n Ukraina-jälleenrakentamistakausten saamiseksi Suomeen Euroopan ensimmäisten vientiluottolaitosten joukossa. Suomessa eletään etsikkoaikaa, kun viennin kasvu vetää koko talouden kasvukäännettä. EK:n tutkimuksen mukaan jopa 6.000 pk-yritystä harkitsee parhaillaan kansainvälistymistä, muistuttavat EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu) ja kansainvälistymis- ja uudistumisryhmän puheenjohtaja Bengt Westerholm (Beweship): ”Sekä vientiyritysten että vienninedistäjien kannattaa laittaa kaikki peliin,
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme