Greenpeace

Raportti: Maailman rikkaimmalla 0,01 prosentilla arviolta lähes biljoonan dollarin vuotuinen ilmastovelka

11.6.2026 12:14:07 EEST | Greenpeace | Tiedote

Jaa

Nairobi/Bonn, 10. kesäkuuta 2026 – Erittäin pienen upporikkaiden joukon toiminta kytkeytyy suhteettoman suureen ilmastohaittaan. Ilmiötä paisuttavat omistukset ja sijoitukset runsaasti päästöjä tuottavaan toimintaan sekä hiili-intensiivinen elämäntapa, paljastaa Greenpeacen tuore kansainvälinen raportti.

Vuonna 2022 maailman rikkaimman 0,01 prosentin sijoitukset kytkeytyivät arviolta 992 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiseen summaan, jota raportti kuvailee ilmastovelaksi. Tämä tarkoittaa rahaksi muutettuja ilmastovahinkoja, jotka johtuvat päästöistä, jotka ylittävät oikeudenmukaisen osuuden Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:n polun mukaisesta jäljellä olevasta hiilibudjetista. Vertailun vuoksi raportti arvioi maailman rikkaimman 0,01 prosentin kulutukseen perustuvan ilmastovelan olleen 405 miljardia dollaria vuonna 2022.[1]

Toistuvat hirmumyrskyt ja rankkasateet aiheuttavat tulvia ja mittavia vahinkoja eri puolilla maapalloa ilmastokriisin voimistuessa. Kuva vuoden 2025 rankkasateiden aiheuttamista tulvista Quezon Citystä Filippiineiltä.
Toistuvat hirmumyrskyt ja rankkasateet aiheuttavat tulvia ja mittavia vahinkoja eri puolilla maapalloa ilmastokriisin voimistuessa. Kuva vuoden 2025 rankkasateiden aiheuttamista tulvista Quezon Citystä Filippiineiltä. Noel Celis / Greenpeace

Clara Thompson, Greenpeace Internationalin ilmasto- ja verooikeudenmukaisuuskampanjan johtaja kommentoi:

”Alamme ymmärtää, että äärimmäisen varallisuuden ilmastovaikutus on huomattavasti suurempi kuin tähän asti on käsitetty. Silti hallitukset vaativat usein tavallisia ihmisiä kantamaan ilmastotoimien taakan ja kiinnittävät huomattavasti vähemmän huomiota niihin, joilla on suurin ilmastovelka ja parhaat edellytykset kattaa ilmastoromahduksen kustannukset: rikkaisiin sijoittajiin ja suuriin saastuttajiin. Jokin on perustavanlaatuisesti epätasapainossa.”

Raportti Understanding the Climate Debt of Extreme Wealth korostaa, kuinka ilmastokriisi on yhä vahvemmin myös äärimmäisen varallisuuden keskittymisen kriisi. Raportissa argumentoidaan, että nykyiset ilmastopolitiikan raamit keskittyvät ensisijaisesti tuotanto- ja kulutuspohjaisiin päästöihin ja jättävät pitkälti huomiotta päästöt, jotka linkittyvät upporikkaiden pääoman omistukseen sekä hiili-intensiivisiin sijoitussalkkuihin.[2]

Raportin keskeiset havainnot:

  • Maailman rikkaimpaan 0,01 prosenttiin kuuluvalla keskimääräisellä henkilöllä on varallisuuspohjaista ilmastovelkaa yli 130-kertaisesti verrattuna maailman rikkaimpaan 10 prosenttiin kuuluvalla keskimääräisellä henkilöllä.

  • Maailman rikkaimman 0,01 prosentin keskimääräisen jäsenen arvioitu omistukseen perustuva ilmastovelka oli vuonna 2022 noin 1,24 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin kulutukseen perustuva ilmastovelka, jonka arvioitiin olevan 506 783 dollaria. Havainto korostaa tarvetta katsoa pelkkää kulutusta (kuten saastuttavia yksityislentoja) syvemmälle, kun arvioidaan ilmastovastuuta.

  • Tutkimuksen mukaan rikkain 1 % vastasi vuonna 2022 noin 41 prosentista kaikista omistukseen perustuvista päästöistä, kun taas rikkaimman 1 prosentin tuloryhmän osuus kulutukseen perustuvista päästöistä oli 16,5 %.

  • Varallisuus ja omistukseen perustuva ilmastovastuu ovat keskittyneet suhteellisen pieneen määrään maita, kun taas monet ilmastonmuutokselle haavoittuvimmista ja eniten ilmastorahoitusta tarvitsevista maista edustavat vain murto-osaa maailmanlaajuisesta varallisuudesta.

Kun ilmastovaikutukset – kuten sään ääri-ilmiöiden, tulvien ja kuivuuden aiheuttamat vahingot – voimistuvat maailmanlaajuisesti, kuilu ilmastorahoituksen tarpeen ja sen toteutumisen välillä syvenee entisestään. Raportti esittää, että pelkästään maailman rikkaimman 0,01 prosentin omistuspohjaisiin päästöihin kytkeytyvien ilmastovahinkojen verottaminen voisi kattaa merkittävän osan kehitysmaiden ilmastorahoitustarpeista, joiden arvioidaan olevan vähintään biljoona dollaria vuodessa.[3]

Koaile Monaheng, Greenpeace African ”Fair Share” -kampanjan globaali poliittinen johtaja:

”Miljardöörien verottaminen heidän saastuttavien sijoitustensa ja elämäntapojensa vaikutusten pohjalta ei ole radikaali idea. Se on oikeudenmukainen ja välttämätön askel ilmastotoimien rahoittamiseksi ja ilmastooikeudenmukaisuuden edistämiseksi niiden yhteisöjen hyväksi, jotka jo nyt maksavat hintaa kriisistä. Ilman kiireellisiä toimia upporikkaat jatkavat saastuttamista ja tuhoamisella sekä riistolla tienaamista samalla, kun maailma palaa.”

Greenpeace International vaatii hallituksia sisällyttämään ”saastuttaja maksaa” -periaatteen ilmasto- ja veropolitiikan raameihin. Lisäksi järjestö kehottaa maita sitoutumaan YK:n verosopimuksessa (UN Tax Convention / UNFCITC) erittäin varakkaiden yksityishenkilöiden ja suurten yrityssaastuttajien tehokkaaseen verotukseen, mikä sisältää oikeudellisesti sitovat säännöt verotusoikeuksista, avoimuudesta sekä veronkierron ja verovälttelyn vastaisista toimista.

Koska ilmastorahoituksen tarve kasvaa jatkuvasti, YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ja YK:n verosopimuksen puitteissa käytäviä keskusteluja tulisi yhä enemmän pitää toisiaan täydentävinä prosesseina, jotka auttavat keräämään ilmastotoimiin ja kestävään kehitykseen tarvittavia resursseja.

Viitteet

Raportin tiivistelmä (executive summary) ladattavissa täältä.

[1] Raportti analysoi ilmastovelkaa, joka kytkeytyy maailman varakkaimpaan ja suurituloisimpaan 10 prosenttiin, 1 prosenttiin, 0,1 prosenttiin ja 0,01 prosenttiin. Tutkimuksessa käytetään kahta lähestymistapaa sen arvioimiseksi, miten maailmanlaajuiset liialliset päästöt – eli päästöt, jotka ylittävät ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5 asteeseen – jakautuvat eri varallisuusryhmien kesken: toinen perustuu kulutukseen ja toinen omistukseen. Ylin 0,01 % eli erittäin varakkaat yksityishenkilöt (UHNWI) ovat havainnollistamispyörityksessä suurin piirtein niitä, joiden varallisuus on yli 38 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tätä havainnollistavaa 0,01 prosentin varallisuusrajaa käyttää World Inequality Report -raportti, ja se perustuu maailman aikuisväestöön – ei koko maailman väestöön. Ilmastovelkaluvut puolestaan perustuvat koko maailman väestöön. Koska tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty lähdettä koko väestön kattavalle varallisuusrajalle, siinä päädyttiin käyttämään WIR-raportin rajoja kuvaamaan tarkemmin tätä 0,01 prosentin joukkoa.

[2] Analyysin on suorittanut Forum Ökologisch-Soziale Marktwirtschaft (FÖS) e.V.

[3] Climate Action Network (CAN) (2024): Climate Action Network (CAN) Submission on the New Collective Quantified Goal (NCQG).



Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Greenpeace International Press Desk
+31 (0) 20 718 2470 (24H)
pressdesk.int@greenpeace.org

Kuvat

Toistuvat hirmumyrskyt ja rankkasateet aiheuttavat tulvia ja mittavia vahinkoja eri puolilla maapalloa ilmastokriisin voimistuessa. Kuva vuoden 2025 rankkasateiden aiheuttamista tulvista Quezon Citystä Filippiineiltä.
Toistuvat hirmumyrskyt ja rankkasateet aiheuttavat tulvia ja mittavia vahinkoja eri puolilla maapalloa ilmastokriisin voimistuessa. Kuva vuoden 2025 rankkasateiden aiheuttamista tulvista Quezon Citystä Filippiineiltä.
Noel Celis / Greenpeace
Lataa
Valtavat tulvat tuhosivat teitä ja siirsivät autoja ja irtainta tavaraa kaduille Espanjan Valencissa 2024.
Valtavat tulvat tuhosivat teitä ja siirsivät autoja ja irtainta tavaraa kaduille Espanjan Valencissa 2024.
Gabriel Gallo / Greenpeace
Lataa
Jokien kuivuminen aiheutti alkuperäiskansoille ja paikallisille kalastajille taloudellisia menetyksiä ja ruokapulaa Brasilian Amazonilla, Tefen kunnassa 2024.
Jokien kuivuminen aiheutti alkuperäiskansoille ja paikallisille kalastajille taloudellisia menetyksiä ja ruokapulaa Brasilian Amazonilla, Tefen kunnassa 2024.
Christian Braga / Greenpeace
Lataa

Liitteet

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Greenpeace

YK:n ilmastokokous päättyi tuloksettomana – “Edelläkävijämaiden on nyt etsittävä muita reittejä.”22.11.2026 16:55:34 EET | Tiedote

Antalya, Turkki, 22.11.2026. – YK:n ilmastokokous COP31 loppui ilman sopimusta fossiillisista polttoaineista luopumisesta, vain kuukausia sen jälkeen, kun YK oli varoittanut maapallon 1,5 asteen lämpenemisen olevan väistämätöntä. Ennätyksellisen pitkäksi venyneen kokouksen viimeisenä päivänä osapuolille esiteltiin luonnos päätöslauselmasta, joka olisi huomioinut 1,5 asteen tavoitteen ylityksen, mutta jättänyt mainitsematta fossiiliset polttoaineet ilmastokriisin keskeisenä syynä.

YK:n ilmastokokouksen toinen viikko käyntiin: suuria puheita ja retoriikkaa, mutta yhä liian vähän kunnianhimoa fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi16.11.2026 12:27:27 EET | Tiedote

YK:n ilmastokokouksen (COP31) puolivälissä puheenjohtajisto julkaisi yhteenvedon mietinnöistä ehdotetuksi päätösasiakirjaksi. Kyseessä on laaja kattaus vaihtoehtoja COP31:n lopputulokseksi. Näihin lukeutuu ehdotuksia fossiilisista polttoaineista luopumisen edistämiseksi, metsien ja valtamerten kriittisen roolin tunnustaminen sekä uusia avauksia energiantuotannon sähköistämisen kiihdyttämisestä. Tähän mennessä tehdyt esitykset eivät kuitenkaan riitä ratkaisemaan kaikkein polttavimpia kysymyksiä.

JUURI NYT: Aktivistien viesti Vantaan Ikean seinällä: “Ikea, jätä luonnonmetsät rauhaan”.14.11.2026 11:29:37 EET | Tiedote

Greenpeacen aktivistit ovat kiivenneet Vantaan Ikean katolle ja ripustaneet sieltä banderollin, jossa vaaditaan kansainvälistä huonekalujättiä jättämään luonnonmetsät rauhaan. Mielenilmaus on osa kansainvälistä mielenosoitusten ketjua, joissa vaaditaan Ikeaa lopettamaan hankinnat suojelua vaativista metsistä. Ikea on yksi maailman suurimmista puun kuluttajista.

Historiallinen päätös ilmasto-oikeudenkäynnissä: Norjan korkein oikeus mitätöi kolmen Pohjanmeren öljy- ja kaasukentän luvat13.11.2026 14:32:59 EET | Tiedote

Norjan korkein oikeus on mitätöinyt kolmen Pohjanmeren öljy- ja kaasukentän luvat, koska Norjan hallitus ei ollut ottanut huomioon niissä tuotettavien fossiilisten polttoaineiden polttamisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Päätös on voitto ilmastolle. Se pysäyttää Equinorin ja Aker BP:n, jotka ovat kehittäneet Breidablikkin, Yggdrasilin ja Tyrvingin kenttiä.

Raportti: metsätuhoilla yhteys suosittuihin Ikean tuotteisiin10.11.2026 10:50:27 EET | Tiedote

Ruotsin luontoarvoiltaan arvokkaista metsistä päätyy puuta sahoille, jotka toimittavat raaka-ainetta Ikean huonekalutuotantoon, paljastaa Greenpeacen uusi tutkinta. Greenpeace seurasi jäljittimien avulla tukkeja kahdeksalta hakatulta metsäalueelta Pohjois-Ruotsissa, ja löysivät yhteyksiä Ikean suosittujen IVAR- ja HEJNE-hyllyjen valmistajiin. Greenpeace vaatii Ikeaa, joka on yksi maailman suurimmista puun kuluttajista, lopettamaan hankinnat suojelua vaativista metsistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye