Koulutustason nosto ei saa tapahtua laadun kustannuksella

Hallitus haluaa lisätä merkittävästi korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää. Juuri julkaistussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa linjataan, että vuoteen 2040 mennessä jopa 60 prosentista nuorista 25–34-vuotiaista suorittaisi   korkeakoulututkinnon. Nykyisin osuus on hieman alle 40 prosenttia. 

Tavoite merkitsisi suurta muutosta, joka edellyttäisi aloituspaikkojen merkittävää lisäämistä sekä koulutuksen suuntaamista erityisesti vailla tutkintoa oleville nuorille. STTK:n mukaan kehityssuunnassa on kuitenkin riskinsä. 

Koulutustason nostoa perustellaan Suomen heikentyneellä asemalla kansainvälisessä koulutustasovertailussa. STTK pitää huolestuttavana, että keskustelu keskittyy tutkintojen määrään osaamisen sijaan.  Visiossa esitetään esimerkiksi lyhyttutkintojen käyttöönoton selvittämistä sekä toiminnan tehostamista julkisen talouden paineiden vuoksi. 

–  Koulutustason nosto ei saa johtaa osaamisvaatimusten heikentymiseen. Laadun turvaamiseksi uusille koulutuspaikoille on osoitettava riittävä julkinen rahoitus, painottaa STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija Riina Nousiainen. 

Jatkuvan oppimisen tarpeet tunnistettava nykyistä paremmin 

STTK:n mukaan koulutustason nostamiseen tähtäävät toimet tulee ulottaa eri elämäntilanteissa oleviin opiskelijoihin. Työuran aikana tapahtuva osaamisen kehittäminen on yhä tärkeämpää, mutta siihen liittyvät ratkaisut jäävät puutteellisiksi.  

Visiossa työikäisten kouluttautumista ohjataan tutkintoa lyhyempiin osaamiskokonaisuuksiin. Käytännössä ne ovat usein maksullisia ja korkeakoulujen liiketoimintaan perustuvia koulutuksia. 

– On riski, että maksullisen koulutuksen lisääminen kasvattaa koulutuksellista eriarvoisuutta, sillä kaikilla ei ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia. 

STTK esittää, että seuraavalla vaalikaudella käynnistetään jatkuvan oppimisen kansallinen kehittämisstrategia. Työssä tulee määritellä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa keinot, joilla varmistetaan työntekijöille yhdenvertaiset ja saavutettavat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Lisäksi STTK vaatii parempia mahdollisuuksia kouluttautua työajalla, korvaavaa mallia lakkautetulle aikuiskoulutustuelle sekä toimia osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. 

Korkeakoulutusta kehitettävä duaalimallin pohjalta 

Korkeakoulujärjestelmän uudistamisessa STTK korostaa nykyisen duaalimallin vahvuuksia. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on omat, toisiaan täydentävät roolinsa. 

–  Kehittämisessä huomio tulee suunnata rakenteiden sijaan toiminnallisiin ratkaisuihin ja yhteistyöhön korkeakoulujen välillä. 

Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöinen koulutus tarjoaa joustavia mahdollisuuksia vastata muuttuvien toimialojen osaamistarpeisiin. Samalla ne luovat selkeitä väyliä jatko-opintoihin.