Huippututkijat tarkastelemaan tekoälyn vaikutuksia ihmiseen ja yhteiskuntaan

Tekoälyn nopean yleistymisen inhimillisiä ja yhteiskunnallisia seurauksia vasta aletaan ymmärtää. 

Ihmisen tekemää -hanke kokoaa monitieteisen tutkijaryhmän, joka tarkastelee tekoälyn vaikutuksia yhteiskunnan rakenteisiin, tekijänoikeuksiin, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, ympäristöön, talousjärjestelmään sekä yksilön kokemukseen omasta ajattelustaan, osaamisestaan ja toimijuudestaan.

Ryhmää kokoaa ohjelmajohtaja, sosiologian dosentti Karoliina Snell. Perustajajäseninä ovat muun muassa tekoälyn oikeudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten professori Riikka Koulu, kognitiotieteen yliopistonlehtori ja dosentti Anna-Mari Wallenberg sekä tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos. 

Ryhmän lähtökohta on tekoälyn vaikutusten vakava ja tutkittuun tietoon perustuva tarkastelu.

Tekoäly muuttaa työtä, oppimista, kulttuuria ja ihmisten välistä vuorovaikutusta nopeammin kuin ehdimme jäsentää, mitä muutoksessa voitetaan, mitä menetetään ja millaisia valintoja se edellyttää.

"Vallitsee ajatus, että meillä on kauhea kiire ottaa tekoäly käyttöön joka paikassa. Ja sitten voivotellaan, että ihmiset on hitaita, eivät mukaudu hienoon teknologiaan. Pitäisi olla niin, että kehitetään teknologiaa, joka mukautuu ihmisten tarpeisiin", sanoo Karoliina Snell.

Tutkittua tietoa tarvitaan julkiseen keskusteluun

Tutkijat seuraavat tekoälyyn liittyvää tutkimusta ja tuoda sitä ymmärrettävässä muodossa julkiseen keskusteluun. 

Jatkuvasti julkaistaan uutta tutkimusta tekoälyn vaikutuksista työhön, oppimiseen, päätöksentekoon, sosiaalisiin suhteisiin ja ihmisen kokemukseen omasta merkityksestään. Suuri osa tästä tiedosta jää kuitenkin akateemisten julkaisujen ja asiantuntijakeskustelujen sisään.

Ihmisen tekemää -hankkeen tutkijaryhmä rakentaa siltaa tutkimuksen ja yleisön kysymysten välille. Se käsittelee myös hankkeen seuraajilta ja yleisöltä nousevia huolia, havaintoja ja kysymyksiä.

"Tekoälystä puhutaan usein isojen firmojen määrittämillä ehdoilla ja hypepuhe ja markkinointiviestit alkavat silloin hallita myös meidän arkista ymmärrystä tekoälystä. Siksi on tärkeää tuoda monitieteistä ja moniäänistä tutkittua tietoa kaikkien saataville", Snell sanoo.

Ihmisen tekijyys noussut laajaksi puheenaiheeksi 

Alfred Kordelinin säätiön rahoittama Ihmisen tekemää -hanke käynnistyi toukokuun puolivälissä. Ensimmäinen kuukausi on osoittanut, että kysymykset ihmisen tekijyydestä ja merkityksestä tekoälyn aikakaudella koskettavat laajasti.

Mukaan on lähtenyt tunnettuja suomalaisia yhteiskunnan, kulttuurin, median, tieteen ja teknologian alueilta. Hankkeen julkaisut ovat keränneet miljoonia näyttökertoja, sosiaalisen median seuraajia on noin 15 000 ja sähköpostilistalla jo tuhansia ihmisiä.

"On käsittämätöntä, että yksi ihmiskunnan historian suurimmista muutoksista meinaa tapahtua ilman, että pääsemme sanomaan mitään", projektipäällikkö Lauri Skön pohtii.

Hankkeen käynnistäjänä toimii suomalainen sisältöyhtiö Rapport, joka on pitkään kehittänyt tekijälähtöisiä malleja. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Museokortin perustajana tunnettu Seppo Honkanen.

Honkasen mukaan tutkijaryhmän perustaminen on hankkeelle olennainen askel kohti käytännön ratkaisuja ja rakenteita.

"Meidän ihmisten on ymmärrettävä, mitä tämä murros todella merkitsee. Vain tietoon perustuen voimme tehdä perusteltuja valintoja", Honkanen sanoo.

Tutkijaryhmän työ käynnistyy elokuussa. Ensimmäisiä havaintoja ja keskustelunavauksia julkaistaan hankkeen kanavissa syksyn aikana.

Ihmisentekemaa.fi 

Tutkijaryhmän perustajajäsenet   

Ryhmän pj. Karoliina Snell on sosiologian dosentti, valtiotieteiden tohtori ja yliopistotutkija. Hän toimii ohjelmajohtajana SHIELD-ohjelmassa, joka tarkastelee turvallisuutta ja luottamusta algoritmien aikakaudella. Lisäksi Snell työskentelee GAINS-hankkeessa, jossa tutkitaan generatiivisen tekoälyn ja digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuutta ja tuottavuutta terveyspalveluissa, sekä DataLit-konsortiossa, joka keskittyy datalukutaitoon ja vastuulliseen päätöksentekoon. Tutkimuksia ja rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Anna-Mari Wallenberg on kognitiotieteen dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa AIDEMOC-hanketta, ja tutkii älykkäiden järjestelmien tiedonkäsittelyominaisuuksia sekä tekoälyteknologioiden yhteiskunnallisia seurauksia monitieteisestä näkökulmasta. Viime vuosina Wallenberg on työskennellyt myös tekoälyn etiikan ja tekoälyä koskevan sääntelyn parissa sekä tutkinut mm. kielimallien tiedollista luotettavuutta.

Riikka Koulu on tekoälyn oikeudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten professori Helsingin yliopistossa. Hän toimii myös johtajana University of Helsinki Legal Tech Labissa, joka on erikoistunut oikeuden, teknologian ja yhteiskunnan tutkimukseen.

Teemu Roos on tietojenkäsittelytieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän johtaa tekoälyn opetusta Suomen tekoälykeskuksessa FCAIssa. Roos on suositun Elements of AI -verkkokurssin vastuuopettaja.

Ihmisentekemaa.fi