Pohjois-Savon ilmastotyössä edistystä energiasektorilla – muilla sektoreilla kehitys hitaampaa

Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet noin 41 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2024. Maakunnan tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2035 mennessä.  

Merkittävin yksittäinen syy päästöjen vähenemiseen on energiajärjestelmän murros ja fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen. Sen sijaan esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja teollisuuden päästökehitys on ollut hidasta, ja joiltain osin päästöt ovat jopa hienoisessa kasvussa.

Laaja verkosto tekee konkreettisia ilmastotekoja 

Seurantaraportti kokoaa yhteen maakunnassa tehtyä ilmasto- ja kiertotaloustyötä sekä tuo esiin konkreettisia esimerkkejä eri toimialoilta. Pohjois-Savossa ilmastotyötä tehdään laajassa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja tutkimussektorin toimijoiden kanssa. 

Verkostossa on käynnissä runsaasti kehittämistyötä ja käytännön toimia, joilla edistetään ilmastokestävyyttä. Ilmastotyö näkyy esimerkiksi energiaratkaisuissa, kiertotalouskokeiluissa, yritysten vastuullisuuspalveluissa sekä kuntien arjen ratkaisuissa. 

Ympäristöalan klustereissa toimivien organisaatioiden tasaisesti kasvava määrä on yksittäinen myönteisen kehityksen merkki.  

“Klustereilla on keskeinen rooli siinä, että alueen toimijat löytävät toisensa ja pääsevät kehittämään ratkaisuja yhdessä. Ne kokoavat yhteen tutkimuksen, yritykset ja julkiset toimijat ja vauhdittavat innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa ja skaalautumista. Samalla ne lisäävät Pohjois-Savon näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ilmasto- ja vastuullisuustyössä kansallisesti ja kansainvälisesti”, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-päällikkö ja maakunnallisen ilmastotyön ohjausryhmän jäsen Harri Auvinen. 

Seurannan kehittämistarpeet tunnistettu 

Seurantatiedot käsitellään vuosittain Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmässä sekä maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR). Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli vuoden 2026 seurantatiedot kokouksessaan 16.6.2026. 

Maakunnan yhteistyöryhmä on määritellyt seurannan tavoitteiksi koota yhteen alueen ilmastotoimia, tuoda esiin niiden vaikuttavuutta, muodostaa kokonaiskuva ilmasto- ja kiertotaloustyön etenemisestä sekä tunnistaa keskeiset haasteet, jotka vaativat lisätoimia. 

Vuoden 2026 seurantaraportti nostaa esiin myös tarpeen kehittää ilmastotyön mittaamista. 

”Seurantaan valitut indikaattorit eivät kaikilta osin enää kuvaa riittävän hyvin maakunnan kokonaiskehitystä. Jatkossa indikaattoreita on tarkoitus päivittää vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä ja ilmastotyön uusia painotuksia”, kuvailee Itä-Suomen elinvoimakeskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hankkeen ilmastoasiantuntija Anna Peltosaari. 

Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeet ovat rakentaneet perustan ilmastotyölle 

Ilmastotiekartan seurantaa ja toimeenpanoa on vuosina 2022–2026 koordinoitu Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja tämän vuoden alusta Itä-Suomen elinvoimakeskuksen toteuttamissa Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeissa. Kolmas maakunnallisen ilmastotyön kehittämishanke Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) päättyy vuoden 2026 lopussa. 

Hankkeissa on rakennettu Pohjois-Savoon poikkeuksellisen laaja ja tiivis ilmastotyön verkosto, joka kokoaa yhteen kuntia, yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja muita alueellisia toimijoita yhteisten tavoitteiden äärelle.  

Työn tuloksena Pohjois-Savoon on laadittu sekä ilmastotiekartta päästöjen hillitsemiseksi että vuonna 2026 valmistunut ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma, joka tukee alueen varautumista muuttuvan ilmaston vaikutuksiin. Samalla on luotu alueellinen, verkostotyöhön pohjautuva ja käytäntöön viety toimintamalli ilmastotyölle. 

Koko työ on toteutettu laajassa yhteistyössä ja osallistavasti, mikä on vahvistanut toimijoiden sitoutumista ja kykyä viedä ilmastotyötä eteenpäin arjen käytännöissä. Samalla Pohjois-Savon toimijoiden valmiudet vastata EU:n aluekehityksen uusiin painotuksiin – kuten luontopositiiviseen talouteen sekä resilienssin ja riskienhallinnan vahvistamiseen – ovat merkittävästi parantuneet.