Uudet genomitekniikat kasveille: edistetään kestävän maatalouden innovointia

• Uudet genomitekniikat jaetaan kahteen luokkaan (NGT-1 ja NGT-2), joilla on erilaiset oikeudelliset velvoitteet
• NGT-2-kasveihin sovelletaan jatkossakin muuntogeenisiä organismeja koskevia nykyisiä sääntöjä
• Uudet genomitekniikat voidaan patentoida, mutta suojatoimilla varmistetaan kohtuuhintaisuus ja oikeudenmukainen saatavuus viljelijöille
• Viljelijöiden riippuvuus tuonnista vähenee ja heidän kilpailukykynsä paranee

Parlamentti hyväksyi uutta genomitekniikkaa koskevat sääntömuutokset, joista on sovittu alustavasti neuvoston kanssa joulukuussa 2025.

EU:n uusien sääntöjen myötä siirrytään kohti sääntelyä, joka perustuu kasvin genetiikkaan eikä sen tuotantotapaan. Uusilla genomitekniikoilla muunnetut kasvit jaetaan kahteen luokkaan, joihin liittyvät oikeudelliset velvoitteet ovat erilaiset.

• NGT-1-luokka koskee kasveja, joihin on tehty vain vähän erityyppisiä muutoksia, jotka olisi voitu saada aikaan myös perinteisen jalostuksen keinoin. Kun on varmennettu, että kyseiset kasvit täyttävät NGT-1-luokan kriteerit, niitä kohdellaan kuten tavanomaisia kasveja.
  
  

Parlamentin vaatimuksen mukaisesti NGT-1-luokan kasveiksi ei voida lukea kasveja, jotka on muunnettu sietämään rikkakasvien torjunta-aineita tai tuottamaan hyönteisiä torjuvia aineita.

• NGT-2-luokka koskee kasveja, joihin on tehty laajoja tai monimutkaisia geneettisiä muunnoksia. Ne kuuluvat nykyisten tiukkojen muuntogeenisiä organismeja koskevien sääntöjen piiriin, ja niistä tehdään riskinarviointi. Niiden on saatava lupa ennen kuin ne voidaan saattaa markkinoille EU:ssa.

Sääntöjä sovelletaan sekä Euroopasta peräisin oleviin että EU:n ulkopuolelta tuotuihin kasveihin. Useita NGT-kasveista valmistettuja tuotteita on jo kehitteillä tai saatavilla EU:n ulkopuolisilla markkinoilla. Esimerkkejä ovat vähägluteeninen vilja, taudeille vastustuskykyiset perunat ja maissi, joka sietää kuivuutta.

Jäljitettävyys, merkinnät ja jäsenvaltioiden kieltomahdollisuus

Kaikki jäljitettävyyttä ja merkintöjä koskevat säännöt ovat NGT-2-kasveille edelleen pakollisia. Lisäksi EU-maat voivat rajoittaa näiden kasvien viljelyä tai kieltää sen, vaikka niille olisi myönnetty viljelylupa EU:ssa. NGT-1-kasvia sisältävät tai siitä johdetut kasvilajikkeet luetellaan EU:n julkisessa tietokannassa. Kaikki siemensäkit ja lisäysaineisto on merkittävä NGT-1-merkinnällä, jotta viljelijät voivat tehdä tietoon perustuvan valinnan.

Uusien geenitekniikoiden käyttöä halutaan ohjata kohti sellaisten kasvien kehittämistä, joilla on kestävyyteen liittyviä ominaisuuksia (kuten ilmasto- ja tuholaiskestävyys). Asetuksessa velvoitetaan siksi seuraamaan uusilla geenitekniikoilla kehitettyjen kasvien vaikutuksia kestävyyteen.

Luonnonmukaiset kasvit

NGT-kasveja ei sallita luonnonmukaisessa tuotannossa, mutta niiden teknisesti väistämätön esiintyminen ei merkitsisi asetuksen noudattamatta jättämistä. Komissio arvioi, aiheuttaako asetus luonnonmukaisen tuotannon toimijoille hallinnollisia, taloudellisia tai käytännön rasitteita, myös tapauksissa, joissa on kyse niiden omista ja kuluttajien käsityksistä.

Teollis- ja tekijänoikeudet ja patentit

Uusia genomitekniikoita voidaan patentoida, lukuun ottamatta niitä ominaisuuksia tai sekvenssejä, joita esiintyy luonnossa tai joita tuotetaan biologisin keinoin. Mepit lisäsivät asetukseen suojatoimia, joilla estetään markkinoiden keskittyminen. Lisäksi varmistetaan kohtuuhintaisuus ja oikeudenmukainen saatavuus viljelijöille, jotta he voivat jatkossakin säilyttää ja kylvää siemeniä.

Kommentti

Esittelijä Jessica Polfjärd (EPP, Ruotsi) sanoi: ”Tämä on historiallinen voitto Euroopan viljelijöille ja Euroopan tulevaisuudelle. Hyväksymällä uusien genomitekniikoiden käytön olemme valinneet innovoinnin, kilpailukyvyn ja elintarviketurvan. Eurooppalaiset viljelijät ovat jo pitkään vaatineet näiden nykyaikaisten jalostusvälineiden saatavuutta, jotta he voisivat kehittää kestävämpiä viljelykasveja, jotka ovat vähemmän riippuvaisia torjunta-aineista. Asettamalla nämä turvalliset ja tieteeseen perustuvat jalostusteknologiat saataville parlamentti toimii eurooppalaisten viljelijöiden hyväksi, takaa elintarviketurvan ja rakentaa entistä kilpailukykyisempää ja innovatiivisempaa Eurooppaa.”

Esittelijä pitää lehdistötilaisuuden klo 14.00. Voit seurata sitä täällä.

Seuraavaksi

Asetus tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä, ja sitä aletaan soveltaa kahden vuoden kuluttua.

Lisätietoa

• Ympäristön, ilmaston ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 
• Hyväksytyt tekstit (17.6.2026) 
• Lainsäädäntötietokanta 
• Euroopan parlamentin verkkoartikkeli: “Is the EU authorising new GMOs? Telling fact from fiction” (toukokuu 2026) 
• Parlamentin katsaus: “Plants obtained using new genomic techniques” (kesäkuu 2026) 
• Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen: Overview of scientific opinions on the risk assessment of plants developed through New Genomic Techniques