Ennakointikamari: Yhä useampi ammattiin valmistunut jatkaa ammattikorkeakouluun Uudellamaalla

24.6.2026 07:00:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Jaa

Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus Uudellamaalla ammattikorkeakoulussa aloittaneista on kasvanut selvästi. 42 prosenttia ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista Uudellamaalla oli suorittanut ammatillisen tutkinnon vuonna 2024. Vielä vuonna 2010 osuus oli 31 prosenttia. Myös ammattikorkeakouluun hakevissa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on 2010-luvulla kasvanut selvästi.

Uudellamaalla ammatillisen tutkinnon suorittaneet valmistuvat ammattikorkeakoulusta useammin kuin opiskelijat yleensä.

”Uudenmaan tilastot osoittavat, että ammatillinen koulutus on toimiva väylä korkeakouluun. Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut syventää osaamistaan ammattikorkeakoulussa”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari arvioi kaksi kertaa vuodessa opiskelu- ja työllisyystilannetta Uudellamaalla. Opiskelutiedot perustuvat Opetushallituksen Vipunen-tilastopalveluun.

Ammattikorkeakoulussa aloittavien uusien opiskelijoiden taustatutkinnot. Alue: Uusimaa. Lähde: Opetushallituksen tilastopalvelu Vipunen, Ammattikorkeakoulutus, haku ja valinta

Ammatillisesta koulutuksesta siirrytään ammattikorkeakouluun yhä useammin, ja ammatillisen tutkinnon suorittaneet myös pärjäävät opinnoissaan – he ottavat paikan vastaan ja valmistuvat.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus Uudellamaalla ammattikorkeakouluun hakevista on kasvanut selvästi viime vuosikymmenen aikana. Nykyisin Uudellamaalla ammattikorkeakouluun hakevista noin joka toisella on suoritettuna ammatillinen tutkinto. 42 prosenttia ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista Uudellamaalla oli suorittanut ammatillisen tutkinnon vuonna 2024. Vielä vuonna 2010 osuus oli 31 prosenttia.

Ammattiin valmistuneet ottavat opiskelupaikan vastaan muita useammin

Vuonna 2025 ammatillisen perustutkinnon vuoden sisään suorittaneista ensisijaisista hakijoista 37 prosenttia sai opiskelupaikan hakemastaan korkeakoulusta Uudellamaalla. Tuoreilla ylioppilailla osuus oli hieman korkeampi, 45 prosenttia. Kun tarkastellaan vain ammattikorkeakouluun hakeneita, ylioppilaat pääsivät selvästi useammin sisään ensisijaiseen hakukohteeseensa; ammatillisen perustutkinnon suorittaneet 39, ylioppilaat 62 prosenttia. Ammatillinen perustutkinto on ylioppilastutkintoon rinnastettava tutkinto.

Asetelma kääntyy, kun tarkastellaan paikan vastaanottamista. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ensisijaiset hakijat ottavat saamansa korkeakoulupaikan vastaan selvästi ylioppilaita useammin. Pelkästään ammattikorkeakouluun hakeneilla ero oli viime vuonna 14 prosenttiyksikköä vuoden sisään tutkinnon suorittaneiden ryhmässä. Vastaavat suhdeluvut toistuivat myös vuosina 2022–2024.

Koulutuksen läpäisy on parantunut kaikilla opiskelijoilla Uudellamaalla. Nykyisin kaksi kolmasosaa opiskelijoista suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon alkuperäisessä tutkintolajissa viiden vuoden sisään opintojen aloittamisesta. Ammatillisen koulutuksen suorittaneet valmistuvat keskimääräistä useammin ja vaihtavat keskimääräistä harvemmin tutkintolajia. Lisäksi he jäävät keskimääräistä harvemmin opintojen tai työelämän ulkopuolelle.

Ammatillisessa oppilaitoksessa voi suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Ammatillinen perustutkinto rinnastetaan ylioppilastutkintoon. Ammatillisella tutkinnolla tarkoitetaan kaikkia ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettavia tutkintoja.

Ennakointikamarin selvitys perustuu Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusen tilastoihin.

Mikä on Ennakointikamari?

Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari kokoaa työssään yhteen työ- ja elinkeinohallinnon, yritykset, oppilaitokset ja aluehallinnon. Verkostoon kuuluvat Stadin AO, Vantaan ammattiopisto Varia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Taitotalo, Mercuria kauppaoppilaitos Oy, Helsinki Business College Oy, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Careeria, STEP-koulutus, Suomen Diakoniaopisto Oy, Laurea, Haaga-Helia, Metropolia, Helsingin yliopisto, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan TE-toimisto ja Helsingin seudun kauppakamari. Ennakointikamari tuottaa vuosittain kaksi tilannekatsausta Uudenmaan alueelta.

Ennakointikamarin tilannekatsaus julkaistaan keskiviikkona 24.6. kello 7.00 osoitteessa www.helsinki.chamber.fi. Asiaa käsittelevän jutun saa julkaista aamun painetuissa lehdissä.

Lisätiedot:

Olli Oja, Ennakointikamarin projektipäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, olli.oja@helsinki.chamber.fi, +358 50 564 7586

Lisätiedot, julkaisun ennakkopyynnöt: Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@helsinki.chamber.fi, +358 40 526 9728

Yhteyshenkilöt

Olli OjaProjektipäällikköEnnakointikamari

Puh:+358 50 564 7586olli.oja@helsinki.chamber.fi

Heini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari

Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fi

Kuvat

Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Kuva: Mikko Mäntyniemi / Helsingin seudun kauppakamari

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu

Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).

Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu

Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote

Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.

Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.

Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme