SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla

Eniten työntekijät pelkäävät luottamuksen vähentyneeksi arvioineiden vastaajien mukaan, että heidät irtisanotaan kevyemmin perustein (80 %). Työntekijät kokevat myös neuvotteluasemansa huonontuneen (69 %).

– On huolestuttavaa, että moni on alkanut myös pelätä mielipiteidensä sanomista ja oireilee henkisesti tai fyysisesti työsuhteen liittyvistä syistä. Tällaiset asiat vievät suomalaisia työpaikkoja väärään suuntaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pohtii.

Yli puolet (57 %) luottamustehtävissä olevista vastaajista arvio, että hallituksen toimet ovat vaikuttaneet työpaikan neuvottelukulttuuriin luottamusta heikentävästi. Erityisesti asenteen työntekijöitä kohtaan arvelleen yleisesti koventuneen.

– Kun hallitus on asettunut päätöksenteossaan lähes yksipuolisesti työnantajan puolelle, niin se näkyy myös työpaikoilla. Tasapaino työelämässä on tämän hallituksen aikana järkkynyt monella tasolla.

Eloranta muistuttaa, ettei kyse ole mitättömästä asiasta. Epätasapaino aiheuttaa luottamuksen rapautumista työpaikoilla juuri, kun sitä pitäisi pystyä kasvattamaan. 

– Luottamusta tarvitaan erityisesti silloin, kun yritykset haluavat hakea kasvua ja kehittää toimintamallejaan. Jos työntekijät eivät voi luottaa työnantajaan, työnantaja ei voi luottaa työntekijöiden tukeen omissa pyrkimyksissään.

SAK:lla on useita ehdotuksia seuraavalle vaalikaudelle tasapainon ja sitä kautta luottamuksen parantamiseksi. SAK:n ehdotuksista luottamushenkilöt kannattivat kyselyssä eniten työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamista (81 %) ja henkilöstön edustajien roolin vahvistamista yrityksen päätöksenteossa (64 %).

– Esimerkiksi Ruotsissa työntekijöiden hallintoedustus on ollut jo pitkään arkipäivää. Suomessa hallintoedustusta vaaditaan vain yli 150 työntekijän työpaikoilta. Niissäkin se on usein toteutettu niin, että kyseessä on vain tiedon välittäminen, ei aito päätöksenteko, puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Vastaajat ottivat kantaa myös työmarkkinakeskusjärjestöjen kykyyn uudistaa työelämää neuvottelemalla. Kykyyn luotti 43 prosenttia. Luottamusta ei löytynyt 35 prosentilta vastaajista.
Jos luottoa ei ollut, yleisimmäksi syyksi mainittiin, että vain toinen osapuoli haluaa neuvotella.

– Tämä on sinänsä hyvä uutinen. Luottamus itse järjestelmään on kohtuullisella tasolla. Neuvotteluhalukkuus ja sovun etsiminen yhdessä ovat ainakin SAK:lle erittäin tärkeää. Drooniuhan aikaisesta palkanmaksusta sopiminen on viimeisen esimerkki keskinäisen neuvotteluyhteyden merkityksestä, Eloranta sanoo.

SAK:n luottamushenkilöpaneeli aineisto kerättiin 1.–9.6.2026. Vastaajia oli 821.

Pikavoittoja vai pitkää linjaa? -keskustelu SuomiAreenassa

Tänään 24.6. SAK:n järjestämässä keskustelussa kuullaan rehellistä puhetta työelämän haasteista. Keskustelu järjestetään kello 16.00–16.45. Satakuntalavalla, joka sijaitsee Porissa Gallen-Kallelan kadulla.

Keskustelun tarkoitus on etsiä ratkaisuja, joilla työmarkkinoiden luottamus ja neuvottelujärjestelmä saadaan tuottamaan parasta lopputulosta. SAK:n kysely toimii keskustelun herättelijänä.

Keskustelijoina ovat:

• Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja
• Ilkka Oksala, EK:n johtaja
• Minja Koskela, vasemmistoliiton kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja
• Ville Valkonen, kokoomuksen kansanedustaja
• Keskustelun juontaa media-alan yrittäjä Riitta Väkeväinen.