Sote-henkilöstön kielitaidon arviointiin tarvitaan kansallinen työkalu

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT katsoo, että sote-henkilöstön kielitaidon arviointia varten tulee kehittää kansallinen työkalu. Kyseessä olisi sähköinen alusta, jonka avulla hyvinvointialueet ja niiden palveluntuottajat pystyisivät luotettavasti arvioimaan henkilöstönsä ammatillisen kielitaidon kehittymistä. Arviointityökalun yhtenäistä käyttöä edistettäisiin kansallisin arviointi- ja tukimateriaalein.

Tarve työkalun kehittämiseen liittyy sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleviin lainsäädäntömuutoksiin: Työnantajan velvollisuuksia varmistaa sote-henkilöstön kielitaito ollaan täsmentämässä sote-valvontalain muutoksilla. Samaan aikaan on meneillään sote-ammattihenkilölain uudistus. Siinä vahvistetaan säännöksiä, jotka koskevat niin ammattioikeutta hakevien kuin ammattihenkilöidenkin kielitaitoa.

– Henkilöstön kielitaidon arviointiin ja kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota, mutta täsmennykset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta taakkaa hyvinvointialan työnantajille eivätkä hidastaa kansainvälisten osaajien pätevöitymistä ja työllistymistä, neuvottelujohtaja Anna Kukka Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta toteaa.

KT:n näkemyksen mukaan työelämässä tarvittavan kielitaidon tukeminen vaatii mittavia panostuksia. Asia ei voi tämän vuoksi olla ainoastaan yksittäisten työnantajien vastuulla, vaan sitä tulee edistää kansallisesti. 

–  Arviointityökalun lisäksi tarvitaan tukimateriaaleja sekä työntekijöiden itseopiskeluun että siihen, miten työyhteisö voi tukea kansainvälisen osaajan kielitaidon kehittymistä. Tukimateriaaleja työstetäänkin jo ministeriössä, mitä pidämme erittäin tärkeänä, Kukka sanoo.

Suomi tarvitsee työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa 

Hyvinvointialueen on jo nykylainsäädännön mukaan varmistettava henkilöstönsä ja palveluntuottajiensa henkilöstön riittävä kielitaito. Pian lausuntokierrokselle tulevassa sote-ammattihenkilölain uudistuksessa työnantajan velvollisuuksia täsmennettäisiin siten, että sen tulisi varmistaa henkilöstönsä riittävä kielitaito koko palvelussuhteen ajan. Lisäksi toimintaa valvovalla Lupa- ja valvontaviranomaisella olisi mahdollisuus antaa määräyksiä kielitaidon parantamiseksi työsuhteen aikana. 

Nykyisin kielitaito varmistetaan rekrytoitaessa. Ammattihenkilöllä tulee olla suoritettuna joko alansa suomen- tai ruotsinkielinen ammattitutkinto tai yleistä kielitaitoa mittaava YKI-testi. Kielitaidon voi osoittaa myös esimerkiksi kypsyysnäytteellä. KT korostaa, että sääntelyn tulee tulevaisuudessakin olla riittävän selkeää, jotta työnantajat tietävät, miten työntekijän kielitaidon kehittymistä voidaan osoittaa ja arvioida palvelusuhteen aikana. 

Suomi tarvitsee työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa sekä keinoja kahdensuuntaisen kotoutumisen edistämiseen. 

– Kolmannes sote-henkilöstöstämme jää eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Jo tulevien viiden vuoden aikana meidän on rekrytoitava 20 000 uutta lähi- ja sairaanhoitajaa. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan useita keinoja, muun muassa työperäistä maahanmuuttoa ja koulutusmäärien nostoa, kertoo KT:n työvoimapolitiikan ja kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntija Assi Puistolahti.