VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville
26.6.2026 07:09:00 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.
VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle on laatinut tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Lausunnon mukaan verovähennysten myönteiset vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen sekä harmaan talouden kitkemiseen jäävät melko vähäisiksi. Kokonaisuutena arvioiden esitetyt veromuutokset kohdistuvat palveluita jo ennestään käyttäville keski- ja suurituloisille kotitalouksille.
Näiden toimien arvioidaan vähentävän julkisen sektorin verotuloja yhteensä 109 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 83 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja 6 miljoonalla eurolla vuonna 2028. Tuo summa keskellä julkisen talouden sopeuttamisurakkaa tarkoittaa, että kompensoivat verotulojen lisäykset olisi löydettävä jostain muualta.
Toimien vaikutuksia rajoittavat niiden suhteellisen pieni mittakaava sekä tutkimuskirjallisuuden havainnot siitä, että vastaavilla verokannustimilla on ollut vain rajallisia vaikutuksia palveluiden kysyntään ja työllisyyteen.
Verovähennyksistä tekee yleisesti ottaen kalliita se, että sitä maksetaan kaikille, jotka käyttävät vähennykseen oikeuttavia palveluita jo ennestään. Tähän kuluu paljon veroeuroja suhteessa verovähennyksen tai etuuden johdosta palveluiden tai harrastusten lisäkäyttäjiin.
Kotitalousvähennykseen jälleen suunnanmuutos
Kotitalousvähennystä on muutettu tiheään ja eri suuntiin sen olemassaolon ajan. Tällä kertaa hallitus esittää sen väliaikaista korottamista vuosiksi 2026–2027 siten, että työkustannuksista saatavan vähennyksen osuus nousisi 35 prosentista 40 prosenttiin ja vähennyksen enimmäismäärä 1 600 eurosta 2 100 euroon vuodessa.
Vähennyksen käyttäjät ovat keskimäärin keski- ja suurituloisia eli vähennys toimii pitkälti tulonsiirtona jo ennestään palveluita käyttäville kotitalouksille. Esityksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 77 miljoonalla eurolla vuodessa.
”Tämä esitys poikkeaa hallituksen aiemmasta linjasta, sillä kotitalousvähennyksen ehtoja kiristettiin vielä vuodeksi 2025 julkisen talouden sopeuttamistarpeisiin vedoten. Muuttuneita olosuhteita, jotka perustelisivat suunnanmuutoksen, on vaikea tunnistaa,” arvioidaan VATT:n lausunnossa.
Matkakuluvähennyksen alennus keventäisi hieman työmatkakustannuksia
Hallitus esittää työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuuosuuden alentamista väliaikaisesti 900 eurosta 800 euroon vuodelle 2026. Tavoitteena on helpottaa työmatkakustannuksia tilanteessa, jossa polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Toimenpiteen verotulovaikutukseksi arvioidaan noin 26 miljoonaa euroa.
”Vaikka vaikutus yksittäiselle verovelvolliselle jää melko pieneksi, voidaan kysyä, tukeeko polttoainekustannusten kompensointi hallituksen ilmasto- ja päästötavoitteita. Korkeammat polttoainehinnat voivat myös kannustaa liikenteen sähköistymiseen ja vähäpäästöisempiin liikkumisratkaisuihin”, toteaa Kosonen lausunnossa.
Liikunta- ja kulttuuriedun korotus hyödyttäisi palveluita jo nyt käyttäviä
Hallitus esittää työnantajan tarjoaman verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän nostamista 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Muutos olisi pysyvä. Korotuksen perusteluna on muun muassa se, että etuuden enimmäismäärää ei ole tarkistettu vuoden 2009 jälkeen, jolloin inflaatio on heikentänyt sen reaaliarvoa.
Muutoksen arvioidaan vähentävän ansiotuloverojen tuottoa noin viidellä miljoonalla eurolla ja yhteisöverotuottoa noin miljoonalla eurolla vuodessa.
”Vaikka liikunta- ja kulttuuriedun vaikutuksista ei ole yhtä kattavaa tutkimusnäyttöä kuin kotitalousvähennyksestä, siihen liittyy samankaltaisia tehokkuus- ja tulonjakokysymyksiä. Etu hyödyttää erityisesti niitä työntekijöitä, jotka käyttävät liikunta- ja kulttuuripalveluita jo ennestään" todetaan VATT:n lausunnossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas KosonenTutkimusprofessoriVATT, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 29 551 9440tuomas.kosonen@vatt.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti23.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Vuonna 2024 Suomen suurimpien kaupunkien 18–29-vuotiaista joka neljäs oli vähintään kuukauden NEET-tilassa, eli ilman työtä, opiskelua tai muuta rekistereistä näkyvää toimintaa. Useimmille tilanne jäi lyhyeksi.
Kokeile, mittaa, arvioi: resepti parempaan koulutuspolitiikkaan22.10.2026 13:47:48 EEST | Blogi
Kaikilla on lempiteoriansa sille, miksi suomalaisten koululaisten osaaminen on laskenut jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka syistä oltaisiin yksimielisiä, se ei vielä kerro, millä uudistuksilla suunta käännetään. Asiantuntijatkaan eivät ole oraakkeleja. Toimivien uudistusten löytäminen vaatii kokeiluja, joiden vaikutukset mitataan.
Työttömyystilastoissa näkyy opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työllisyysaste on pysynyt Suomessa historiallisen korkeana 2020-luvulla, ja työssäkäyvien määrä on EU:n keskiarvoa parempi. Samaan aikaan työttömyys on yleistä, mihin osaltaan vaikuttaa eläkeläisten ja opiskelijoiden lisääntynyt työnhaku. Tiedot selviävät VATT Datahuoneen uudesta policy briefistä.
Tekoäly osaa tehtäväsi. Viekö se myös työpaikkasi?20.8.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tekoälyn kummisedäksi tituleerattu nobelisti Geoffrey Hinton ennusti vuonna 2016, että tekoäly olisi pian ihmistä parempi tulkitseman röntgenkuvia. Johtopäätös oli selvä: röntgenlääkärien kouluttaminen pitäisi siksi lopettaa välittömästi. Ennustuksesta on tullut todellisuutta, mutta röntgenlääkärien palkat ja työllisyysnäkymät vain jatkavat nousuaan. Mikä Hintonin talousajattelussa meni pieleen?
VATT Datahuone: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta4.6.2026 06:40:00 EEST | Tiedote
Elokuussa 2025 voimaan tullut uudistus vähensi useimpien yksinasuvien opiskelijoiden asumistukea. Hallituksen tavoitteena oli saavuttaa valtiontalouden säästöjä asumistukimenoja leikkaamalla, ja uudistuksen katsottiin kannustavan opiskelijoita vähentämään asumismenojaan yhteisasumiseen siirtymällä. Yhteisasunnossa asuvien opiskelijoiden osuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut uudistuksen jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme